Kohtaaminen

Aamupäivää!

Kajsa ja Devi ovat tavanneet. Kajsaa ärsyttää niin paljon kuin kissaa vain voi, Devi ei taas toisen ärhentelyistä välitä, isojen kissojen oikkuihin kun on syntymästään asti tottunut. Tai no, sen verran Devi kyllä sähinästä ja murinasta välittää, ettei ihan lähelle mene, vaikka kovasti tekisi mieli tervehtiä. Niinpä käytössä on väsytystaktiikka.

"Miksi ihmeessä täällä on tuollainen pieni rääpäle, joka ei edes tottele komentoja?"

Palataan kuitenkin alkuun. Kajsalla oli ollut ikävä, sen kuulemma huomasi heti erittäin innokkaasta tervehdysmaukauksesta. Kotimatkakin oli sujunut lähinnä tyytyväisessä ilmapiirissä, sillä kotiin oli jälleen mahtava palata. Ja nimenomaan oli, kunnes häkki nostettiin niin, että Kajsa saattoi nähdä kirjahyllynkolossa nukkuvan Devin. TOINEN KISSA! Kotiin oli tullut toinen kissa valtiattaren poissaoloaikana! Häkistä alkoi heti kuulua sähinää ja murinaa. Devi puolestaan vain vilkaisi Kajsaa ja jatkoi uniaan.

"Oho, tuolla se menee!"

Koska kaksijalkaiset olivat matkan jäljiltä väsyneitä, päästettiin Kajsa vapaaksi makuuhuoneessa ja annettiin valtiattaren ryömi sängyn alle mököttämään, kunnes se siirtyi tietokonepöydän alle tarkkailemaan valtakuntansa tilannetta. Pari kertaa Kajsa kävi katsomassa olohuoneessa leikkivää Deviä joko oven viereltä tai sylistä, mutta lähelle ei menty. Miespuolinen kaksijalkainen oli jostakin lukenut, että pennun tullessa kotiin toinen kissa olettaa myös emon olevan paikalla, ja koska emot voivat olla hyökkääviä, pidetään pentua pelottavana uhkana. Kajsan väistely- ja piilottelutaktiikka kyllä tukisi tuota teoriaa.

"Mitä se tekee?"

Yön neidit nukkuivat eri huoneissa, mikä ei tietenkään ollut Devin mieleen. Vaikka pentu onkin reipas ja varsin sopeutuvainen, niin yksin ei ole kiva olla. Maukumisesta huolimatta yö kuitenkin sujui ongelmitta, ja aamulla palattiin taas tutustumisen pariin aamupalan merkeissä. Kajsa jatkoi ensin pakoiluaan, mutta sitten siirryttiin pelkkään sähinään ja murinaan. Vain kerran Kajsa hyökkäsi, kun arvon valtiattaren lelusta kiinnostunut pentu tuli liian lähelle. Silloin päälle tuli pieni vesisuihku, joten uudestaan liikettä ei enää toistettu. Pääasiassa siis katseltiin myrtsin kiinnostuneesti pitkin olohuonetta vilistävää pentua.

"Kaipa mun pitää vaan tottua, mutta ei ilman mökötystä!"

Nyt Devi harrastaa tutustumisessa väsytystaktiikkaa eli hidasta etenemistä, sillä tyttö haluaa olla siellä missä Kajsakin. Se menee Kajsan lähelle, peruuttaa sitten hitaasti taaksepäin ja jää paikoilleen kun sähinä loppuu. Tällä hetkellä sopiva etäisyys on sängynmitta, eli molemmat neidit nukkuvat tyytyväisinä sängyn alla, Kajsa toisessa päässä ja Devi toisessa. Kattimaniassa vallitsee siis hetkellisesti uninen rauha, jollaista ei ole nähty pitkään aikaan, ei edes Kajsan ollessa ainoa kissa.

(Devistä ei ole kuvia, koska tutustumisvaiheessa pentu on hyvä karttamaan kameraa, eikä sähinäkään ole tallentunut kameralle)