Sivut

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Viikko yhdessä postauksessa


Devi: Mamilla on ollu niin kova kiire kaikkien yliopastusjuttujen kanssa, et joudutaan kertoo KOKO viikon kuulumiset kerralla. Puh. Ekana haluun antaa näin julkisesti noottia siitä, että Mami on ollu ihan kauheesti viimeisen 1.5 viikon aikan poissa ja tullu monesti vasta myöhään illalla tai yöllä kotiin. Kuulemma se on jossain ainajärjettömässä nykyään. Puhuukohan ne siellä hassuista kissoista? Niin ja sillon ku Mami on ollu kotona, niin se on tuijottanu telkkaria. Kuulemma koukuttui johonkin sarjaan ja katsoi kaikki kaudet kerralla. Nyt sillä onki sitten joku Nitfleksi-tauko meneillään.


Kajsa: Se on Netflix, eikä siellä ainejärjestöjutussa Rääpäle mistään kissoista puhuta. Tosin mä en välitä mistään kirjoittajaorjan hömpötyksistä niin kauan kun ykkösorja vaan pysyttelee kotona ja antaa ruuan ajallaan. Sen sijaan annan noottia siitä, että taas mua on haukuttu pullaksi ja läskiksi ja palloksi ja vaikka miksi ja uhattu, että ruokaa vähennetään entisestään. Ei ne voi, ku sitä on jo nyt minimaalisen vähän!


Devi: Mut eikös ne sanonu, että sä voisit myös riehuu enemmän, vähän niinku mä teen joka päivä? Tai siis sähän oot rieuhunu ja leikkiny tällä viikolla paljon, etkös ookki? Sä oot myös kiipeilly vähän siinä meittin uudessa puussa! Mut ulos ois kyl kiva päästä. Ei oo meinaan tälläkään viikolla päästy kertaakaan!


Kajsa: No en mä kyllä oo kiipeilly, mut nostetiin sinne! Vähänkö oot tyhmä!


Devi: Enkä oo! Et kuitenkaan tiiä ittekään, mitä Mami siellä touhuaa! Enivei, mä oon ollu kaiken poissaolemisen takia superhyperlepur hellyydenkipee!



Kajsa: Mä oon vaan vaatinu paljon huomiota, sillain Valtiattaren tapaan arvokkaasti. Ei muuta lisättävää.


torstai 18. syyskuuta 2014

Kilttejä neitejä

"Eihän tehä tota enää vähän aikaan uudestaan, eihän?"

Taas on ollut SE aika vuodesta. Siis Se, joka sisältää inhottavan ja pahanmakuisen toimenpiteen, joka tehdään kissojen mielipiteitä kuuntelematta joidenkin olemattomien mielikuvitusmatojen takia.

"En ota. En varmasti ota."

"Hahaa, ohi meni!"

SE piti itse asiassa tehdä jo viime kuussa, mutta vähän tyhmät kaksijalkaiset menivät ostamaan tabletteja oraalipastan sijaan. kuvittelivat niiden olevan kätevämpiä. Eihän siitä mitään tullut, sillä kissat eivät ole tyhmiä - epäilykset heräsivät jo siinä vaiheessa, kun nenän eteen työnnettiin yhtäkkiä herkkuja ilman mitään syytä. Pakkotoimenpiteetkin epäonnistuivat, joten oli pakko hankkia tilalle tahnaa. Sen jälkeen homma hoituikin yllättävän helposti, jopa kolmena peräkkäisenä päivänä (vaikka kuvista saakin vähän toisenlaisen mielikuvan). 

"Krrhkk, sä kuristat mut!"

"Hei, epäreilua käyttää mun puuttuvaa hammasta hyväksi!"

Hyvä tytöt!

"Missäs palkkio viipyy?"

Kuvat toisen kaksijalkaisen ottamia.

Tervetulos lukijaksi Sofia & Olga sekä kaikki muut uudet tulokkaat, joita emme ole muistaneet tervehtiä!

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Hei hei, kaveri!

"Tulee kyllä ikävä. Monta hyvää unta koin täällä."

Loppuviikosta sanottiin hyvästit kaverille, joka ehti antaa vuodessa paljon. Kaveri oli mukana niin yhdessä Kajsan ja Devin ensimmäisistä lähentymisistä kuin monessa riidassakin. Tämä kaveri tarjosi myös loistavan tähystystornin, kivan pesäkolon, teroituspalvelun kynsille, kiipeilymahdollisuuksia hurjapäälle ja hyvän lepopaikan vanhukselle.

"Hetki vielä! Äläkä häiritse."

Ajat kuitenkin muuttuvat, kuten kissatkin. Aina vanha kaveri ei pysty tarjoamaan tarpeeksi, joten tilalle tarvitaan uusia. Vanhan ei kuitenkaan anneta mennä ilman kunnollisia hyvästejä, ei edes silloin, kun kyseessä on "pelkkä" kiipeilypuu. Hei hei vanha ystävä, kiva kun jaksoit vuoden ja hengailit vielä hetken uudenkin seurana! Tulee ikävä (etenkin ikiomaa mökkiä), mutta seuraava kaveri ilahtuu varmasti seurastasi aivan yhtä kovasti kuin me muinoin ilahduimme!

"Nyt sä oot mun uus ja paras kolo."

maanantai 8. syyskuuta 2014

Kuun ensimmäinen viikko

Ei edelliseen viikkoon loppujen lopuksi mitään opiskelua ja sosialisointia kuulunut, päinvastoin. Se inhottava pirulainen nimeltään flunssa iski tännekin, joten viikko on tullut pääasiassa vietettyä sängyssä tai sohvalla.

"Joo, tykkäään."

Jälkimmäinen tuli tutuksi etenkin lauantai-sunnuntaiyönä, jolloin jatkuvan yskimisen takia siiryin suosiolla nukkumaan olkkariin, jotten olisi herättänyt toista kaksijalkaista. Ei siitä nukkumisesta tullut mitään, kiitos Devin, mutta ainakin sain tarkkailla aitiopaikalta kissojen yöllistä elämää - siihen kuului niin pienen rusakon poikasen "jahtaamista" ikkunan takaa (Devi), eteismaton repimistä sanomalehden kolahdettua postiluukusta (Devi taas) kuin tietokonepöydältä ulos katselua (Kajsa). Yön aikana tuli myös todistettua, että Devi tosiaan alkaa leikkiä aamuyöllä neljän jälkeen ja jatkaa uniaan vasta, kun leikkihetki on huipentunut päättömään hepuliin. Kajsa puolestaan hipsii yöllä suoraan viemärikaivolle pissalle, kissanvessaan ei edes vilkaista....

"Etkö sä vieläkään tajuu millon kissan pitää antaa nukkua rauhassa?"

Viikolla sen sijaan ei ole tapahtunut oikeastaan mitään ihmeellistä lukuunottamatta uuden kiipeilypuun saapumista. On kyllä kelvannut, vallan mainiosti! Nyt kuvituksena maistiaisia kissojen mielipiteistä, tarkemmin palaamme asiaan myöhemmin tällä viikolla.

maanantai 1. syyskuuta 2014

Syyskujeita

"Moikka kamut! Mä tässä funtsailen, menisinkö piiloon sitä Syksyä."

Syksy tuli! Sen mukana saapui myös opiskelu, sosiaalinen elämä ja kissojen uudet kujeet. Kiirettä siis pitää, pahoittelut jo valmiiksi (ainakin kännykkäkuvien lisääntyvästä määrästä). Tässä kuitenkin Devin uusin keksintö:

"Muistelen, et syksyllä on kylmää ja märkää."

"Parempi siis vaan käpertyy piiloon nukkumaan."

Päiväpeiton repeämä on pitänyt korjata jo pitkään (kaiketi useamman vuoden), mutta hullu ja laiska kissanainen taisi juuri keksiä hyvän syyn sille, miksei kyseistä hommaa kannata tehdä tulevaisuudessakaan ;)