Hyviä uutisia tyhmästä paikasta

**Kuvat arkistojen uumenista**

Helteiden sekoittamat päät.

Torstaina käytiin kattien kanssa eläinlääkärissä - kamalaa! Devi sai vuosittaisen rokotuksensa, Kajsalle tehtiin yleistutkimus. Rokotus jätettiin välistä, koska ajanvarauksen vastaanottanut henkilö oli sitä mieltä, ettei noin vanhan kissan rokottaminen ole turvallista, kun eläinlääkärissä ei ole käyty moneen vuoteen. Itse eläinlääkäri tuntui olevan asiasta vähän eri mieltä, vaikkei sitä ääneen sanonutkaan. En kyllä voinut olla miettimättä, että hommassa on vähän rahastuksen makua, kun Devin rokotus (sis. yleistutkimuksen) maksoi tarjouksessa 50€, Kajsalle pelkkä yleistutkimus taas maksoi kampanjahintaan 60€ (eli nyt piti maksaa yleistutkimus + ensi kerralla erikseen rokotus). Olisi varmaan pitänyt varata molemmille rokotusaika ja antaa lääkärin päättää, rokotetaanko Kajsa heti vai ei.  

"Älä kuvittelekaan vieväsi tätä ulos. MUN."

"Devi oli yleistutkimuksessa kliinisesti terve." 

Ei siis hammaskiveä eikä minkäänlaisia paino-ongelmia. Erityismaininta söpöydestä ja reippaudesta.

<3

"Kajsa oli tutukimuksessa hyväkuntoinen.

Ylipainoa oli noin 1.3 kg, ihannepaino olisi noin 5 kg.

Ei aristusta nivelten tunnustelussa. Suussa kohtalaisesti hammaskiveä. Turkki ok. Vatsaontelon tunnustelussa tai kilpirauhasen tunnustelussa eu havaittu normaalista poikkeavaa. Sydän- ja hengitysäänet normaalit. Lihaksisto ok.

Lievää aristusta lannerangan tunnustelussa. Asentotuntoreaktiot normaalit kaikissa jaloissa.

Suosittelemme veriarvojen ottamista, koska kissalla on näin paljon ikää."

Ihanaa kuultavaa! Paitsi tuo ylipaino, mutta se nyt ei tullut minään yllätyksenä. Laihdutushommaa olisi tarkoitus jatkaa eläinlääkärin suosituksen mukaan Hillsillä (joka kuulemma eroaa muista dieettisapuskoista), sillä ruuan vähentäminen on jo tehty ajat sitten - Kajsan annosmäärät on jo nyt laskettu viisikiloiselle kissalle.  Verikokeeseen puolestaan mennään rokostuksen yhteydessä huhtikuussa. Toivottavasti sieltäkin tulisi terveen paperit!

Edit: Ai niin, antoi eläinlääkäri Kajsalle myös reseptin tulehduskipulääkkeisiin. Tällä hetkellä mitään tarvetta lääkitykselle ei ole, mutta kun Kajsalla kuitenkin on jo tuota ikää, niin esimerkiksi selkäkivut voivat hetkellisesti paheta ihan yllättäenkin. Ei tarvitse sitten lähteä sen takia eläinlääkäriin.

Olohuoneen uusi järjestys

Kirjahylly on piilossa vasemmassa kulmassa.

Siinä se on, olohuoneen uusi järjestys (hienoa kännykkäkuvana, kun ne kameralla otetut ovat mystisesti kadonneet). Vähän olen sentään tsempannut, kun näiden kuvien julkaisemiseen ei mennyt kuin neljä kuukautta :)

Vanhan olkkarin järjestyksen näkee täältä (ja täällä esitellään järjestyksen muuttamista). Mitä mieltä olette, onko uusi järjestys vanhaa parempi? Itse ainakin olen sitä mieltä, että olohuone näyttää nyt isommalle ja valoisammalle. Myös kissat ovat tuntuneet pitävän muutoksesta, etenkin tuosta kiipeilypuun uudesta paikasta - nyt sieltä näkee melkein koko valtakunnan. Devi on jopa lopettanut sohvan raapimisen, joten jotakin ainakin tuli tehtyä oikein.

Kännykkäkuva nro. 2.

 Olohuoneen huonekaluja en lähde esittelemään samaan tyyliin kuin eteisen ja keittiön kalusteita, sillä kuten eräs tuttavamme totesi, on olohuoneemme kuin suoraan Ikean kuvastosta repäisty... Sen kuitenkin sanon, että kaikkea ei ole ostettu uutena, vaan tälläkin kertaa metsästettiin annetaan-ilmoituksia ja selattiin ahkerasti Toria. 

Järjestyksessä oli sekin hyvä puoli, että olohuoneen ainoa seinä, jolle jotakin voi kiinnittää, vapautui kirjahyllyn takaa käyttöön. Toinen kaksijalkainen sai siis hyllyn, josta on jo pitkään haaveillut - sinne pystyy esimerkiksi laittamaan kasveja, koska Devi ei (vielä) siellä kiipeile. Nuo kauniit kukat ovat kuitenkin toisen kaksijalkaisen vastuulla, minä onnistuisin todennäköisesti tappamaan ne ennen kesää. 

Tv-tason ja kirjahyllyn väliin jäävään tyhjään tilaan piti hankkia täytettä, ettei seinä näyttäisi liian autiolle. Seinätarran aihe tuskin yllättää ketään ;)

Pakko laittaa myös yksi (lähes vuoden vanha) kuva kirjahyllystä siltä varalta, että lukijoiden joukossa on samanlaisia kirjahulluja kuin minä. Itse ainakin rakastan muiden ihmisten kirjahyllyjen tutkimista (niin luonnossa kuin täällä ruudun toisella puolella), sillä olen sitä mieltä, että kirjahyllyn sisältö kertoo paljon "omistajastaan".  Tutkiminen voi olla myös inspiroivaa - innostus värikoodaukseen on esimerkiksi napattu Anna S:ltä.

Ihan tarkennuksena tosin sanottakoon, etteivät kaikki kirjani ole tuossa - tietokirjallisuutta on viisi lokerollista toisessa hyllyssä, Valittuja Paloja hyllyllinen kaapissa ja kaunokirjallisuudenkin määrä on ehtinyt vuodessa kasvaa.

Viikonloppuna luvassa on vielä esittelykierros kissojen näkökulmasta!

Kajsa ♥ tunneli

Yhtenä päivänä Kajsa keksi, että pelottava tunneli onkin oikeastaan aika kiva, moneen juttuun soveltuva. Siellä voi leikkiä, nukkua, ärsyttää Deviä, katsella Kattimanian menoa ja sen läpi voi "oikaista". En todellakaan tiedä, mikä sai kissan muuttamaan mielensä, mutta kun Kajsa oli kerran kävellyt tunnelin läpi, ei tunnelittomaan elämään ole ollut paluuta - nyt siellä on pakko olla vähintäänkin kerran päivässä.

Devi on tietenkin hommasta vähän hämmentynyt, sillä tähän asti tunneli on kuuluneet pikkuprinsessalle. Mitä siis tehdä, kun Arvon Valtiatar päättää ottaa viattoman kissaparan paikan omakseen? Tappeluun ei voi ryhtyä, koska siinä jäisi heti alakynteen, mutta pelkkä kiusaaminen ja härnääminenkään eivät tunnu riittävän. Mamillekaan ei voi valittaa, koska Mamin mielestä on vain hyvä, että Kajsa on aktiivinen.

Ratkaisu: nopeuskisat. Se joka ehtii tunneliin ensiksi, saa pitää sen. Luonnollisesti kissalogiikka ei mahdollista vuorottelua, vaan molempien on pakko päästä tunneliin juuri sillä hetkellä, kun toinen on siellä. Suurimman osan päivästä tunneli on tyhjillään.

(Kajsasta on vaikka kuinka paljon tunnelikuvia, mutta jotenkin kummallisesti kaikki ovat kadonneet - korteilta ja koneilta löytyy vain otoksia, joissa tunnelissa on Devi. Ei kai pikkukissa ole oppinut käyttämään tietokoneita?)

Edit: näköjään tunnelin kanssa on tehty tuttavuutta myös vuosi sitten!

Tähystystornissa

Eiliseen seikkailuun sisältyi myös pihan terijoensalavissa (?) kiipeily. Puut oli pari päivää aiemmin leikattu, joten kissa sai seikkailla niissä vapaasti. 

Devin mielestä oksaton puu oli luotu tähystämiseen. "Latvasta" oli hyvä tuijotella parikymmentä minuuttia ohi kulkevia autoja, ihmisiä ja koiria. 

 Mamia seisoskelu ei haitannut; sen verran upeita kuvia ylväästä tähystäjästä sai. Ilo päättyi lopulta siihen, kun tyhmä Mami päätti kiivetä puuhun kissan seuraksi - se oli neidin mielestä niin noloa, että puusta lähdettiin vauhdilla alas.

(Yhden yhteiskuvan ehdin kuitenkin napata. Se löytyy Instan puolelta).

Kohti kevättä

Kevät on tulossa! Ainakin tänään tuli sellainen fiilis kissojen kanssa ulkoillessa.

Tällä kertaa suunnattiin pitkästä aikaa metsään. Kajsakin tuli mukaan. Jännää oli.

Olihan sitä ihmeteltävää myös metsässä useammin kulkeneella.

Puuhkahäntäkin nähtiin. Ei tosin sitä puissa elävää yksilöä, jota monesti ikkunasta on vaanittu - vaikka tämäkin kyllä puissa kiipeili.

"Oi rakkaat puut, teitä on kaivattu!"

Opas kissoille, jotka haluavat testata orjiensa rakkautta: Näin teet ulkoiluttajasi hulluksi.

Kajsa piti kantaa metsään, Devi sieltä pois.

Ihan rehellisyyden nimissä: kyllä meillä on todellisuudessa yhä edelleen talvi.

Mutta tässä ei ollut vielä kaikki! Huomenna tulee lisää kuvia seikkailun kakkosvaiheesta.

P.S Muutamasta kuvasta tuli mieleen tämä postaus.

Viiden kysymyksen haaste

Kysymyshaasteita, jee! Oletan, että tämä ensimmäinen on suunnattu kissoille, jälkimmäinen kirjoittajalle :)

Tassutoverit:

1. Mikä on lempi nukkumapaikkasi?

Devi: Mä tykkään nukkua patterin päällä ikkunan edessä. Ihanan lämmintä ja aivan loistavat maisemat!

Kajsa: Mä en kyllä osaa sanoa! Ennen tykkäsin mun valtaistuimesta, mutta nyt oon keksinyt, että olkkarissakin on monta kivaa paikkaa (siitä lisää vielä tän kuukauden aikana).

2. Mikä on lempiruokasi? 

D & K: BROILERI! Siis se raaka. Omnomnom.

3. Mikä on lempilelusi? 

Kajsa: Mun nahkanauha!

Devi: Sulkahuiska!

K: "Se vei mun narun!"

4. Mitä et voi sietää?

Kajsa: Sitä, että ruoka on myöhässä! En myöskään siedä riiviöivää Rääpälettä.

Devi: Hampaiden harjausta! Siis kun Mami ja Iskä harjaa omia hampaitaan. Se on kauheen pelottavaa! Mun neularivistöä saa harjata, ainakin välillä ja vähän kerrallaan.

5. Kuka on paras kaverisi?

Devi: Mami! <3

Kajsa: Ei mulla oo kavereita. Vaan orjia. (Ja Rääpäle.)
Edit. Hei onhan mulla kamuja! Te blogikissat meinaan <3

Kissankujeita:

Kanneton grammatik, kiitos Kajsan. Hyvin osui oksu kohteeseensa.

1. Mitä pelkäät tällä hetkellä? 

Vielä viime viikolla olisin kertonut pelkääväni, etten pääse taaskaan ruotsin kirjallisesta osiosta läpi enkä voisi hakea sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmaan. Pelko kuitenkin toteutui, joten nyt varmaan mennään niillä yleisillä peloilla: pelkään, että läheisilleni tai kissoille tapahtuisi jotakin ikävää. Yksi kauhukuva on esimerkiksi se, että vessanpöntön kansi unohtuisi ulos lähtiessä auki, ja palatessa sieltä löytyisi tyhmänrohkea pikkukissa :(

2. Lempiruokasi? 

Ei tälläisiin kysymyksiin voi vastata! Erityisen paljon tykkään kuitenkin aasialaisista tai intialaisista kasvisruuista. Niin ja ranskalaisista (majoneesin kanssa...).

3. Millaisia asusteita käytät, vai käytätkö niitä ollenkaan? 

Apua, mikä lasketaan asusteeksi? Laukku nyt ainakin pitää olla mukana, suosikkina kestävät, tyylikkäät ja tilavat nahkalaukut. Lisäksi jumaloin erikoisia sormuksia, joten vähintäänkin yksi sellainen pitää olla aina sormessa. Ajattelen jo kauhulla sitä, että toiseen nimettömääni tulisi joskus pysyvä sormus, jonka perusteella pitäisi valita kaikki muutkin korut... :D Olen siis todella tarkka siitä, että eri metalleja ei pidä sekoittaa keskenään.

Kaulakoruja, rannekoruja ja korviksia käytän toisinaan, mutta en kuitenkaan säännöllisesti. Ne sormukset <3

4. Minkä väriseksi et ikimaailmassa värjäisi hiuksiasi?

Meinasin vastata, etten värjäisi hiuksiani epäluonnollisen väriseksi, mutta sitten muistin suuren rakkauteni vaaleanpunaisia hattarahiuksia kohtaan. Sitä lukuunottamatta en kuitenkaan suostuisi värjäämään hiuksiani miksikään epäluonnolliseksi, en ainakaan kokonaan :) 

5. Millaiset ovat mielestäsi täydelliset villasukat?

Itse tehdyt ja juuri oikean kokoiset. Plussaa kivasta ulkonäöstä. Kuvassa jo useamman vuoden vanha sukka, jonka pari valitettavasti lähti viime kuussa seikkailemaan maailmalle.

***

Sitten siihen vaikeaan osuuteen, eli viiteen uuteen kysymykseen ja viiteen uuteen haastettavaan.

Kysymykset (kissoille): 

1. Mikä olisi unelmiesi saalis?

2. Millainen on täydellinen, kissaystävällinen olohuone?

3. Oletko koskaan hajottanut mitään? Jos olet, niin mitä (kaikkea)?

4. Mitä ihmisten sisustusjuttua et ymmärrä?

5. Millaisista ihmisistä tykkäät?

Edit. Pienen googlailun perusteella me haastetaan ainakin Karvahelvetin Sinni ja Pätkis (toki Carokin saa vastata), Parasta Ikinä ja Kissat kertovat -blogi. Kaksi muuta haastettavaa saavat itse haastaa itsensä - jos kysymykset puhuttelevat tai jos et vielä ole saanut haastetta, niin mukaan vain :)

Kiitokset vielä kerran, että saatiin vastailla näihin kysymyksiin!

Salasuhde

"Mitä sä näät siinä? Onko siellä lisää herkkuja?"

"Ei me tässä mitään, lepäillään vaan sattumalta samassa sängyssä..."

"... ja ehkä vähän lähennelläänkin."

"Nyt kun sitä taas miettii, niin leikkiminen on oikeestaan aika tylsää yksin."

"Huomiotakin saa paremmin, kun on samassa paikassa yhtä aikaa."

Lähes joka paikassa saa lukea satumaisista rakkaustarinoista ja erottamattomien ystävyksien kertomuksista, koska ne ovat yleensä niitä kaikkein kauneimpia suhteita. Kaikki rakkaustarinat ja kaikki ystävyyssuhteet - ihan ne pienet, hetkittäisetkin - ovat kuitenkin tärkeitä, jokainen omalla tavallaan. Esimerkiksi sellaiset, joiden kohdalla ei voi puhua varsinaisesta ystävyydestä, vaan pikemminkin satunnaisista hairahduksista -  vähän niinkuin Devin ja Kajsan kohdalla. Miten se sanonta nyt menikään vihan ja rakkauden völisestä yhteydestä? 

Hyvää ystävänpäivää kaikille!

Cityshoppari vuosimalli 2015

Melkein tasan vuosi sitten kirjoitin päässeeni testaamaan Hopottajien* kautta CityShopparikorttia. Silloin harmittelin arvioinnin ohessa sitä, etten ollut ehtinyt mukaan kampanjaan, jossa testiin olisi saanut fyysisen kortin sijaan mobiiliversion. Onneksi kuitenkin tänä vuonna onnisti! Tosin on myönnettävä, ettei tässä mistään itselleni uudesta jutusta hopoteta, sillä sain viime vuoden mobiilikortin lopulta Pivon kautta käyttööni loppusyksyksi. Tämän vuotinen kortti toimii kuitenkin Cardun kautta, eli jotakin uutta on sentään luvassa. (Ensivaikutelmalta ohjelma vaikuttaa varsin kätevälle, kun sinne voi lisäillä myös muita kortteja.)

Hopotusaikaa oli tänäkin vuonna reilu kuukausi. Koska en taaskaan ehtinyt testailemaan korttia testauskauden aikana (alkuvuoden säästökuuri, tietänette varmaan), päätin tämän vuoden kokemusten sijaan keskittyä siihen, miten viime vuoden suunnitelmien kanssa kävi:

"...Cityshopparikortilla saa monesta kaupunkimme tasokkaammasta ravintolasta kaksi ateriaa yhden hinnalla!Tarkoituksena onkin siis käydä juhlapäivinä (molempien synttärit + vuosipäivä) testaamassa noita paikkoja."

Koko vuoden siis kuolasin Cityshopparin 2 yhden hinnalla -tarjouksia, mutta lopulta emme käyttäneet yhtään ainoaa - emmekä käyneet ravintolassa kummankaan syntymäpäivänä. Kahvilassa tuli sen sijaan käytyä yllättävän monesti nauttimassa eri ystävien kanssa Cappucinoja. Tosin myönnettäköön, että suurin osa kahvitteluista ajoittui joulukuun loppupuolelle, kun tuli kiire hyödyntää edut :D Kiinnostavioa tarjouksia siis olisi ollut, mutta lopulta "kyllähän tässä on vielä aikaa" -harvahaluulo johti siihen, ettei niitä kaikkia ehtinyt käyttämään.


Samratin taivaallisen hyvä kasvisruokamenu. Naan-leipääkin oli, mutta se ei mahtunut kuvaan.

"Minun pitäisi myös jossakin vaiheessa matkustaa Helsinkiin kuvauttamaan viisaudenhampaani (kaksi poistettu, kaksi jäljellä...), joten sillä reissullakin tulee käytyä varmasti jossakin edullisemmassa, mutta hyvässä hampparipaikassa."

Niin tuota noin... Faktahan on, että se viimeinen viisaudenhammas on edelleen poistamatta. Helsinkiin tuli kuitenkin matkattua vuosipäivänä kesällä, joten pääsimme syömään CityShopparin kanssa yhteistyössä olevaan Samratiin. Sydömeni vienyt intialainen ravintola ei kuulunut missään vaiheessa vuosisuunnitelmaan, vaan valitsimme sen ennen reissua arvioiden ja hintatason perusteella. Vasta pöytävarauksen tehtyäni huomasin, että CityShopparilla sai paikasta 20% alennusta - mukava sattuma siis :) Tarjous on muuten voimassa tänäkin vuonna,  joten suosittelen lämpimästi kokeilemaan!

Lisäksi vuoden aikana tuli tietenkin hyödynnettyä kaikki Hese- ja Subiedut. Ruokailujen ohella hyödynsin korttia myös ainakin keilauksessa, biljardissa ja parissa vaatekaupassa (esimerkiksi H&M:ssä urheiluvaatteita hankkiessa).

"Toki olisin voinut poikennut kortin kanssa myös eläinkaupassa, mutta yllätys yllätys, ainoat tarjoukset ovat Helsingissä, eli kissat eivät ainakaan tule kortista hyötymään." 

Tätä ongelmaa ei ole tänäkään vuonna saatu korjattua, sillä vain Helsingistä ja Vantaalta löytyvä kauppa tarjoaa etuja. Ihmettelen kyllä suuresti, mikseivät eläintarvikefirmat halua ryhtyä yhteisyöhön - asiakaskuntaa varmasti löytyisi.

"Toinen kortin suuri ongelma on siinä, että isoa tarjousvihkosta ei tule aina kannettua mukana, mikä tarkoittaa, että osa alennuksista jää käyttämättä, kun ei muista, mistä kaikkialta tarjouksia saikaan. Sinänsä siis mobiiliversio olisi paljon parempi (plus se säästää luontoa)."

Pari kertaa vuoden aikana kävikin niin, ettei korttia ollutkaan mukana siinä vaiheessa, kun sen olisin tarvinnut. Siinä suhteessa mobiilikortti on tosiaan loistava. Ei sekään kuitenkaan täydellinen ole, sillä nyt kaipaan fyysisen kortin mukana tullutta isoa kirjaa - on se nyt vain paljon mukavampaa selailla opusta kuin kännykkää tai nettisivua!

Summasummarum: en tullut laskeneeksi vuoden aikana kertyneitä etuja, mutta olen varma, että kortin hinnan verran tuli säästöä. Jos siis oikeasti hyödyntäisin jokerien ohella myös kaikki ne edut, joita suunnittelen aina käyttäväni, olisi kortti itselleni ihan järkevä hankinta - siis sitten, kun en saisi enää monia vastaavia etuja opiskelijakortilla. Mielipiteeni on siis ehtinyt muuttua viime vuoden jälkeen :)

Niin mitä ne vuoden 2015 tavoitteet ovat? No nämä, aion hyödyntää ne tällä kertaa ihan oikeasti:

- Zalando -15%

- Booky -10%

- H&M -20%

- Samrat: kahden hengen pääruan yhteydessä alku- ja jälkiruoka veloituksetta.

- Arnolds: kaksi lattea yhden hinnalla.

- Aschan: kaksi täytettyä patonkia yhden hinnalla + kaksi erikoiskahvia yhden hinnalla.

- Brahen kellari: kaksi pääruokaa yhden hinnalla (tänä vuonna ihan oikeasti!).

- Cafe Brahe: kaksi cappuccinoa yhden hinnalla.

- Dennis: kaksi pizzaa yhden hinnalla.

- Finnkino: kaksi leffalippua 2D-näytökseen 20 euroa.

- Glitter: -50% yli 20 euron arvoisesta normaalihintaisesta tuotteesta (aika hurja tarjous!)

- Hesen edut (soijatortilla <3).

- Subin etuja.

- Robert's Coffee: kaksi Caramel Lattea yhden hinnalla.

Loppuun vielä pakollinen kissakuva.

Tutustuiko kukaan teistä lukijoista CityShoppariin viime vuonna? Tuliko käytettyä? Entä löytyykö tämän vuoden korttia?

***

(*Suosittelumedia. Jos tuotteiden testaaminen ja arvioiminen kiinnostaa, niin kannattaa ehdottomasti liittyä Hopottajiin! Jos vielä liittyessä käytät suosittelukoodia HOP7661, voit auttaa Kirjoittajaa pisteiden kartuttamisessa ;).
**Listan kaupungeista, joissa etuja on tarjolla, löytää täältä.)

Tammikuu Instassa

Tammikuussa on sekä rentoiltu että palattu takaisin opiskelija-arkeen. Lisäksi on nautittu mahdollisimman paljon joulupukin tuomista lakanoista, sillä puuvillasatiini on kissojenkin mieleen. Asiaan on saattanut vaikuttaa myös se, että lakanoiden arvon takia päiväpeitto on ollut vähän useammin käytössä - lakanoista on siis pitänyt ottaa kaikki irti silloin kun se on ollut mahdollista.

1. Lukukaverin hellimistä.

2. "Siis ootko sä oikeesti ollut hulluna tohon sarjaan? Vähänkö noloo Mami!"

3. Kerro kerro kuvastin, ken on kissa kaunehin?

4.  Opiskelukaveri.

1. Viime viikolla tapahtui ihmeitä.

2. Söpöt kaverukset since 2001.

3. Valtiatar <3

4. Ei saa häiritä!

Löytyykö lempparikuvaa?