Hengailukierros

Löydättekö kissan? Vinkki: kannattaa suunnata katse korkeuksiin.

Meillä olohuone on se paikka, jossa hengaillaan (ja nukutaan, jos sattuu olemaan kissa). Olohuone on myös yksi niistä huoneista, jonka taisin luvata esitellä, kunhan tavarat olisivat paikoillaan ja kaikki muuton jälkeinen sotku siivottu, mutta... No, vetoan luovan taitelijasielun kyvyttömyyteen noudattaa suunnitelmia ;) Samaiseen syyhyn vetoa myös kertoessani, että puolen vuoden hengailun jälkeen kyllästyimme vanhaan ja pistimme koko olkkarin järjestyksen uusiksi, joten päätin vihdoin ja viimein esitellä sen vanhan olkkarin - kissojen näkökulmasta totta kai. Loogista, eikö? 

Parasta olkkarissa on tietenkin ikkuna. Sen ansiosta ulos voi katsella sekä pehmoisesta kiipeilypuusta, ikkunalaudalta että (talvisin) lämpimän patterin päältä. Paljon avaraa luontoa, vähän tylsää hömppää. 

(Nyt siis puhutaan Devistä, arvon Valtiatar ei jaksa patterin päälle pomppia. Taaksekaan Arvon Valtiatar ei mahdu, kun tyhmä suunnittelija ei ole osannut ajatella söpön pyöreitä norjalaisia.)

Sitten on (oli?) kirjahylly. Se on loistava jatke kiipeilupuulle. Kaikkein parasta on kuitenkin toinen kirjahylly, jonka päälle voi hypätä isommalta! Täydellinen saalistusmaasto uhkarohkealle ja suuruudenhullulle temppuilijalle. (Lisäksi sieltä toisen hyllyn päältä voi pompata tietokonepöydälle, mutta sitten ollaankin jo eteis"aulassa", joten emme jatka pidemmälle.)

Niin ja nukkumiseenkin olkkarista löytyy monta hyvää paikkaa. Devi suosii pääasiassa korkeuksia, Kajsa pysyy maankamaralla.

Mikäs on teidän olkkareiden paras paikka (kissojen mielestä)?

Kurrrrreilua!

Devi: Se oli taas täällä!

Puuhkahäntä meinaan! Se on jo useampana päivänä ollut keräämässä talvivarastoja. 

Tänään se ei kuitenkaan tullut. Toivottavasti se ei ehtinyt jo kerätä kaikkia käpyjä! Mulla ois meinaan jo tarkat suunnitelmat sen nappaamiseksi, kunhan vaan pääsisin ulos. 

(Kymmenen pistettä ja kissamerkki lähtevät siis ajatuksen voimalla Me Likelle & Karkkikaksosille sekä Pepsille & Maxille.)

Nyt on kyllä jännää!

Mutta mitäs jännää pieni kissa ikkunasta näkeekään? Oikein vastanneille kymmenen pistettä ja kissamerkki! ;)

(Salaisuuden paljastamme huomenna.)

Lämpöä syksyn kylmyyteen

Ulkona on kylmä. Sisällä on kylmä, kun jonkun korkeamman tahon mielestä vielä ei tarvita kaukolämpöä pattereihin. Jopa peittoon kääriytyessä on kylmä, kun on (taas) kuumeessa oleva Kirjoittaja. Onneksi kylmyydessä on edes yksi hyvä puoli, sillä eräs pieni kisu on päättänyt palata ilmojen viilettyä yöseuraksi sänkyyn. Öisin vieressäni makaa siis pehmeä lämpöpatteri, joka ei välitä edes Mamin jatkuvasta pyörimisestä. Esimerkiksi viime yönä havahduin sellaiseen pehmeään "thumps"-ääneen, kun käännyin selinmakuulta kyljelle. Devihän se äänen aiheutti pudotessaan rintakehäni päältä sängylle - muutos ei kuitenkaan karvapalloa tuntunut häiritsevän, sillä kissa jatkoi uniaan yhtä helposti kuin minäkin. Auringon nousuun mennessä lämpöpatteri tosin katoaa aaven tavoin sängystä, mutta se ei haittaa, sillä halailua ja sylittelyä on erittäin runsaasti päivänkin aikana. Sellaista se on, kun elää hellyydenkipeän rakkauspaukkauksen kanssa <3

Mitäs sitä söisi?

**Postaus ei-keskitettynä luettavuuden parantamiseksi**

Näistä se tarina elokuussa 2013 alkoi. Smilla meni viime kuusssa roskiin lähes täytenä.

(Se löytöeläinkotiin vieminen kun vähän jäi....)

Kuten fb:n puolella jo kerroin, niin viikon loppumisen kunniaksi on luvassa SUURI kissanruokapostaus (siis se, jonka olen luvannut tehdä jo monta kuukautta sitten). Tähän on nyt kerätty kaikki meille (Zooplussalta) ostetut märkäruuat 4 kuukauden ajalta sekä tietenkin kissojen mielipiteet niistä ruuista. Tarkoituksena on jakaa ruokakokemuksia, mutta muistakaa kuitenkin hyvät lukijat, että kissojen maut eroavat toisistaan suuresti! Yhden inhokki voi olla toisen herkku.

 Ensin kuitenkin taustoitan vähän meidän ruokintatyyliä, sillä uusia lukijoita on tullut viime kerran jälkeen aika paljon. Meillähän ostetaan kissanruokaa periaatteella "ei sokeria, ei vehnää, ei epämääräisiä ainesosia, mahdollisimman paljon lihaa" (eli ei mitään markettiruokaa, poikkeuksena PrimaCatin uutuudet). Opiskelijabudjetille sopivat hinnat ovat olleet plussaa, mutta niistä on jo ajat sitten luovuttu, kiitos Devin nirsouden. Tarkemmin valintamme syistä voi lukea esimerkiksi Sofian kattavasta postauksesta, mutta lyhyesti sanottuna emme halua syöttää kissoillemme ruokaa, jonka voisi väittää vastaavan ihmisten einestuotteita (esim. hamppareita, kananugetteja, perusnakkeja jne.). Toki jos Devi saisi päättää, niin meillähän syötäisiin niitä sokerihöttöjä...

"Ette tekään syö aina terveellisesti!" (Devi 9kk)

Ruokaa annetaan kolmesti päivässä (8 tunnin välein), eikä käytössä ole ns. 24/7 auki olevaa raksubaaria. Ei kippoja tosin poiskaan oteta, jos niihin jää jotakin, mutta ruokaa tarjotaan vain ruoka-aikoina. Niin ja raakaruokintaa emme ole testanneet, koska a) aikaa ei ole (esim. vitamiinien yms. laskemiseen) b) Kirjoittajan vatsa ei kestä sisäelimiä) c) nykyisen märkäruokataistelun tulokset eivät kannusta ryhtymään vielä vaikeampaan taistoon.

Ja sitten takaisin tämän postauksen taustoihin. Joskus keväällä uskoimme vielä naivisti, että leikkaus ja hormonien heittelyn katoaminen vähentäisivät Devin nirsoilua, mutta olimme pahasti väärässä - nirsoilu tuntuu vain pahenneen! Saimme selvitettyä nirsoilun syistä sen verran, että naudanliha on ihan nounounou yök -kamaa. Ruoka ei myöskään saa olla mössömäistä, mutta toisaalta ne palat eivät myöskään saa olla liian isoja - eihän meidän prinsessa voi käyttää kallista aikaansa ruuan systemaattisen pureskelemiseen... Lisäksi ruuan pitää olla huoneenlämpöistä, mutta se ei ole saanut seistä useita tunteja lämpimässä. Pienikin metallin maku taas pilaa hyvänkin ruaan. Niin joo, ja kyllästymisen riskikin on suuri, eli vaihtelua pitää olla runsaasti.

Muuten olemme edelleen ihan ulalla. Esimerkiksi tonnikalaa sisältävä ruoka voi välillä olla maailman parasta, välillä sitä nuuhkaistaan kerran ja jätetään ruoka kippoon pilaantumaan. Nälkä toki pakottaa syömään ainakin vähän, mutta onko se vähän aina tarpeeksi onkin sitten ihan eri juttu. Jokainen tietää, että nälkäisen ihminen voi olla erittäin rasittava, ja sama pätee kissoihin. Nälkä = pieni riiviö tai ylihellyydenkipeä huomionhakija. Ei siis kiva.

"Ai ruokaa? Mulle kelpais!"

Kajsasta emme puhu sen enempää, vaikka Arvon Valtiatar onkin mukana raadissa, sillä Kajsa söisi onnellisena päivästä toiseen samaa kuivamuonaa (Porta 21 Feline Finest Cats Heaven).  Märkäruuan kanssa nirsoilu ei siis tuota meille päänvaivaa, sillä aina on jotakin, mitä Arvon Valtiatar syö mielellään. Toki Devikin syö paremmin kuivamuonaa, mutta koska kissa ei juo yhtä aktiivisesti kuin Kajsa (paitsi vessan lattialta suihkun jälkeen), ei pelkällä kuivamuonalla ei voi prinsessaa ruokkia.

Mutta (vielä) pidemmittä puheitta: tervetuloa meidän nirsouden maailmaan!

***

Animonda Rafiné Soupé -valikoima

Märkäruokaa yksittäispakatuissa pusseissa. Ei mitään parasta laatua, muttei myöskään sisällä viljoja tai sokereita. 

Makuina (1) kana, ankka & nuudeli, (2) nauta, hanhi & omena, (3) vasikkaa paistinkastikkeessa sekä (4) kalkkuna, vasikka & juusto. Näistä kaikki olivat vielä alkukesästä Devin suuria suosikkeja numero kolmosta lukuunottamatta. Ehdoton suosikki oli kuitenkin kana, ankka & nuudeli, sitä neiti olisi voinut syödä vaikka kuinka paljon! Jossain vaiheessa tuli kuitenkin kyllästyminen, eikä ruoka enää kelvannut, ei edes taukojen jälkeen.

Miamor Fine Filets - kana, kinkku & riisi hyytelössä

Sellainen ok-laatu.

Kajsa: Kinkkua, kinkkua! Nam. 

Devi: Hei, tää on aikas hyvää! Mut siis sillain tosi harvoin syötynä.

Cosma Nature Classic - eri makuja + Cosma Thai Chicken & Tuna

Tonnikalaa, makrillia, sardiinia, lohta, kanaa (täydennysravintoa). Laadukasta sapuskaa.

Kajsa: ♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥

Devi: Kelpaa! Thai oli varsinkin tosi NANNAA! Sardiinit sen sijaan on ihan YÖK! Enkä kyllä aio syödä silti kippoa tyhjäksi.

(MUTTA: kyseessä on tosiaan täydennysravinto - ongelmaa ei ole ratkaistu.)

"Hei, tykkäänhän mä sentään näistä laatikoista!"

Feringa Menu Duo - monta makua

Ainesosaluettelo, korkea hinta ja mainospuheet lupailevat laadukasta ruokaa. Mutta....

Molemmat: NO HYI! Pahaa mössöä. YÖK! (Kaikki maut - kokeiltu neljää). 

Schmusy Nature - kalkkuna, kana & riisi

Ok-laatu, vähintääkin. Ei tarkempaa tietoa merkistä. Mutta...

Devi: No ei kyllä oikein nappaa.

Kajsa: Kyllähän tätä ainakin maistaa, mut saisko ennemmin raksuja?

"Joskus pienenä mä olin vielä kova syömään kaikkea! Mut sillon pitikin kasvaa, nyt pitää vähän vahtia näitä linjoja."

Almo Nature - tonno

Laadukas ja korkealuokkainen kissan märkäruoka, lihapitoisuus vähintään 70%. Mutta...

Kajsa rakasti, Devi ei erityisemmin välittänyt. 

Schesir - kalavalikoima

Maistettu jotakin tonnikalaa ja jotakin kanaa, ei tarkempaa tietoa asiasta. Korkealaatuista ruokaa. Mutta....

Devi inhoaa tätäkin. Yök! (Kajsa puolestaan rakasti, taas.)

Applaws, kananrinta & juusto

Jälleen kerran laadukasta kissanruokaa, jota hinnasta huolimatta antaisi kissoille ihan mielellään. Mutta.

Devi: Kyllähän tätä syö, mutta....

Feline Porta 21

Testattu makuja Tonnikala + aloe, kana + aloe ja tonnikala + katkarapu. Almo Naturen tapaan erittäin laadukasta ruokaa. Mutta.... (HUOH!)

Kajsa taas rakasti, Devi sanoi jokaiseen yök, yök ja yök.

Prima Cat

Kauppoihin hiljattain tullut laadukas uutuus, monelle varmaan blogimaailmasta tuttu. Meidän kaappiin päätyi Citymarketin 2 purkkia 1 eurolla -tarjouksen myötä. Laadustaan huolimatta kuitenkin aika kallista markettiruuaksi (80g purkki). Kaikkia viittä makua testattu. **rumpujen pärinää.....**

Kajsa: OOOH!!!!! Piti nuolla kippo tyhjäksi. Etenkin tonnikalan kohdalla. Nautaa tosin jätin vähän kippoon, ei oo tarpeeks hienoo ruokaa Valtiattarelle.

Devi: OOOOOOOH! Mäkin nuolin kipon puhtaaksi, kun sain kanaa ja tonnikalaa! Mut nautaa en ees maistanut, haisi pahalle. Ostetaanhan tätä lisää, jooko Mami?

(Kyllä ostetaan, kissa-kullat.)

Terra Faelis

Kana, kurpitsa & kissanminttu.

Molemmat: pahaa mössöä!

Takaisin todellisuuteen siis.

Grau Gourmet, kani, naudanliha & ankka

Molemmat (taas): pahaa mössöä!

Taste of the wild - sisälsi ainakin kalaa

Kanadalainen uutuus. Viljoja tai sokereita ei ainakaan ole, muuta en osaa kertoa laadusta.

Molemmat: OMG tää on hyvää!!!!!

MUTTA! Kyseinen purkki saatu kaukana sijaitsevasta eläinkaupasta kaupanpäälliseksi. Hinnasta tai saatavuudesta ei tietoa. Zooplus taitaa myydä pelkkää kuivamuonaa (mikä sekin toki on Devistä erittäin hyvää). Että näin.

***

Tulipa masentunut olo :( Ei uskoisi, että kyseessä on navetassa kasvanut maatiainen. Tiedän toki, että joskus kissojen pitää maistaa ruokaa usemmankin kerran, jotta ne oppisivat pitämään siitä. Joitakin ruokia olenkin yrittänyt syöttää Deville uudelleen, huonoin kokemuksin. Pääasiassa olen kuitenkin antanut uudestaa kokeilemisten olla, koska rahaa on ikävä heittää roskiin. Juu, tiedänkin senkin, että Mustilla & Mirrillä olisi tarjolla makutakuu, mutta kun kyseistä liikettä ei ole tässä kovin lähellä, eikä taloudessa ole autoa (tai edes aina ladattuja bussikortteja). Zooplussa on sitä paitsi edullisempi ja kätevämpi. Onneksi on sentään muutama suosikki ja muutama ruoka testaamatta...

Silloin joskus.

Loppuun vielä pari kysymystä:

1. Olisiko jollakin vielä suositella  laadukasta kissanruokamerkkiä, jota ei ole jo mainittu tässä? :D Carnya, Miamoria ja Bozitaa on molempia testattu aiemmin useamman purkin verran (pahoja), Thrivea pari purkkia (ei ollut Devistä hyvää).

2. Nuo Feringa-ruokapurkit eivät mene päällekkäin, koska sekä kansi- että pohjaosa on tuvoksissa. Voiko se olla normaalia vai viittaako siihen, että ruoka on pilaantunutta? Kissat eivät ole syöneet yhtään ainoaa makua 6 purkin tilauksesta (kolme siis annettu), joten olisi mahdollista, että muutkin ovat olleet pilalla. Ajattelin siis kysyä teidän mielipidettänne, ennen kuin otan Zooplussaan yhteyttä.

Devin laulu

Ihailen ja vähän kateellisena olen seurannut, miten kissablogi toisensa perään on julkaissut lauluja, jotka ovat kuin tehtyjä talouden valtiaille. Itse olen miettinyt ja miettinyt, mutta yksikään laulu ei ole tullut mieleen - kunnes yhtenä päivänä hyräilin lapsuuteni suosikkikappaletta (huom! en ole koskaan samaistunut kappaleeseen) ja kuuntelin pienen teini-Riiviön "mä haluun ulos!"-kitinää. Siinä se oli, täydellinen kappale.

***

EI

Onnen keiju 

ole hyvä ja lennä, 

hyvä ja lennä 

tee sun taiat 

et Mami antaa mun mennä, 

antaa mun mennä 

Mä haluaisin kun jokainen muu menee 

on ilma lämmin ja hiekka kuumenee 

Mä tiedän Mamil on minusta huoli 

mutta kurjaa on jos sisäpuolelle jää 

Ja Mamin silmät on vihaiset jo 

se sanoo maailma on vaarojen karikko 

se sama maailma tätejäs vei 

se sanoo viimeisen sanan ja se on EI! 

Viikot vierii 

ja kun talo on raukee 

ja Mami on raukee 

Kissa riuhtoo mattoo

mut ovi ei aukee, 

ovi ei aukee 

Mikään ei tätä ikävää poista 

hän on täyttänyt kuusitoista ja hän 

tietää ettei taiat auta 

hän huutaa päästä mut ulos MIAUUU (jumalauta)! 

Mut Mamin silmät on sumeat jo 

se sanoo maailma on vaarojen karikko 

se sama maailma tätejäs vei 

se sanoo viimeisen sanan ja se on EI!

Ja yönä erään heinäkuun 

tyttö herää, kurottaa 

ikkunasta lähtee maailman pauhuun 

Toisessa huoneessa, 

äiti katse telkkaris

unohtaa ja herää pian kauhuun 

Ja hän huutaa, 

pikkuistaan huutaa 

mutta kissa on kaukana 

ja lähellä kuuta

Ja....

**Kuvaa manipuloitu - remmi poistettu**

**Devin laulu pohjautuu siis Maija Vilkkumaan kappaleeseen Ei**

Kattimania somessa

Nyt Kattimania löytyy myös Facebookista! Sivustosta pääsee tykkäilemään kuvaa klikkaamalla. Fb-sivuilla on tarkoitus ensisijaisesti jakaa netistä löytyviä kivoja kissa-aiheisia juttuja sekä meidän neitien yksittäisiä kommelluksia, mutta linkkaan myös uudet postaukset naamakirjaan, joten blogin seuraaminenkin onnistuu sitä kautta. Tervetuloa tykkäilemään!

Jos joku ei ole vielä huomannut, niin Kattimania löytyy myös Instagramista, eli sielläkin voi liittyä seuraajaksi. Myöskään Instassa ei jaeta samaa materiaalia kuin blogissa, vaan pääpaino on kuvissa, jotka evät ole tarpeeksi laadukkaita blogiin/joita ei koskaan tule käytettyä blogissa. Joka päivä ei ole kuvia julkaistavaksi, mutta mahdollisimman usein olisi tarkoitus ilahduttaa kissafaneja :)

(Sivupalkin painikkeet ovat vielä työn alla, niiden pariin palailen myöhemmin tänään.)

Hurjan paljon onnea...

"Miten ois, saisinko aamupalan tänne vuoteeseen?"

... synttärisankarimme Kajsa! (vaikkei syntymäpäivääsi tiedetäkään, tämän on päättänyt eläinlääkäri.) 14 vuotta alkaa olla jo kunnioitettava ikä, höpsö Valtiattaremme <3