Sivut

perjantai 29. marraskuuta 2013

Kauniita unia, oman kullan kuvia!

"Nuku hyvin Mami, mä silitän sut uneen!"

Toisen kaksijalkaisen nappaama kuva nukkuvasta kirjoittajasta sekä Mamin omasta kultamussukasta tyypillisellä nukkumapaikallaan. Kirjoittajalla ei siis todellakaan ole sängyssä yksinäistä, kun Devin lisäksi Arvon Valtiatarkin on ryhtynyt nukkumaan kirjoittajaorjansa tyynyn vieressä - tai parhaimmassa tapauksessa tyynyllä... :)

Translation: Everything is okay, I'm here!

Tervetuloa lukijaksi, Piivi!

torstai 28. marraskuuta 2013

Merkkipäivä

Meidän pieni riiviö-kaunokainen täyttää tänään JO puoli vuotta, mutta toisaalta siitä on VASTA kolme kuukautta, kun Mamin pikku kultamussukka saapui Kattimaniaan. On se aika (ja Mamin hellyyspuuska) vaan hassu juttu. 

Viime hetken riiviöintiä. 

Vahtikissa vauhdissa! 

"Mihin sä jäit?" 

Pieni kissa suuressa maailmassa.

Kuvat ovat edelliseltä ulkoilureissulta.

Translation: How can she already be six months old?

tiistai 26. marraskuuta 2013

Valkoista odotusta

Devi: Koko eilisen päivän ja tän aamun oon ollut todella levoton ja juoksennellut monta kertaa huoneesta ja ikkunasta toiseen katsomaan, mitä ulkona tapahtuu (täällä Kattimaniassa kun on mukavasti ikkunat kahteen eri suuntaan, kirjoittaja huomauttaa). Ulkona nimittäin on valkoista ja kylmää! Tai siis vain joissain kohdissa on vähän valkoista, mutta sekin on jo todella oudon näköistä, kun yhtäkkiä ulkona ei olekaan kuraista ja synkkää, vaan kirkasta ja valoisaa. Mami vei mut kyllä sunnuntaina parvekkeelle ja selitti, että nyt sataa lunta, vieläpä talven ensimmäinen lumi, mutta mun mielestä ne märät valkoiset jutut ei eronneet mitenkään sateesta. Mutta nyt! Nyt akkunoista tulee toooosi kylmää ilmaa, ja maailma näyttää oudolle. En enää taida haluta ulos...

"Ei näy kuin valkoinen maa ja muutama lintu..."

Sunnuntaina Mami myös kertoi, että pian on tulossa Joulu! En kyllä tiedä kuka se Joulu on, Kajsakaan ei ole suostunut kertomaan, mutta fiksussa pääkopassani olen ajatellut, että sen Joulun täytyy liittyä tuohon valkoiseen ja kylmään juttuun tuolla ulkona. Senkin takia olen katsellut ikkunoista, josko näkisin sen Joulun tulevan. Lisäksi olen odottanut Zooplussan pakettia, sellaisenkin pitäisi tulla ihan kohta! On tää elämä Kattimaniassa vaan jännää.

"Etkai sä vaan huijannu mua?"

P.S Mun valitus muuten toimi! Toinen kaksijalkainen nimittäin päätti blogipostauksen luettuaan (ja mun kaadettua mehulasin sen näppäimistön ja hiiren päälle...), että on aika mennä ulos! Olisin tosin halunnut olla siellä paljon pidempää, mutta Mamin mielestä tärisin ihan liian paljon, siellä kun oli vähän kylmä tällaiselle ohutturkkiselle pikkukissalle (Mamin sanojen mukaan, siis). Kuvia saatte nähdä joku toinen kerta, mutta se voin jo kertoo, että joukossa on monia upeita, kun mun suloisuus yhdistyy auringonlaskun valoon. Nyt pitää mennä katsomaan, miksi Kajsa alkoi pyöriä kuin hullu tossa mun kiipelyltuolilla (tietokonetuolilla, jossa ei saa kiipeillä, kirjoittaja huomauttaa)!

Translation: When is the white Christmas coming?

+ Tervetuloa mukaan Kattimanian seikkailuihin, Bemary!

lauantai 23. marraskuuta 2013

Moikkaamassa


Devi: Moi! Mä tulin taas vain nopeesti moikkaamaan teitä sillä välin, kun odotan saavani aamupalaa. En kyl vaan käsitä, minkä takia Mami ei muka ymmärrä, että oon kauhea pikkuriiviö vain sen takia, että mulla on nälkä! Kiipeilen tässä Mamin sylissäkin kuin en olisi saanut viikkoon hellyyttä vain siksi, että se tajuaisi nousta ylös. Onko nyt sillä kellolla niin väliä? No mutta joka tapauksessa Mami on viettänyt taas koko viikon niiden yliopastajuttujen parissa, viettää seuraavankin. Siksi taas tätä hiljaiseloa. On kuulemma kolmea tentttttiä (kuulostaa ihan pallonpomputtelulle!), minituuutkielmaa, kandin tuuutkimussuuunnitelmaa (miksei niitä saa tehdä kissoista?!) ja monen sivun luentaraporttia. Niin, ja paljon sen toisen ja oudon kielen höpöttämistä. 

"En oo päässyt moneen viikkoon ulos, Mami on väittänyt että siellä on kurasta ja märkää. 
Mä luulen, että siellä näyttää ihan samalle, valehtelee vaan ku ei jaksa."

Viettäkää siis mukavaa ja rentoa viikonloppua mun Maminkin puolesta! Mami lupasi rentoilevansa kunnon kissojen tapaan seuraavan viikon jälkeen, sitten on kuulemma enemmän aikaa rapsuttelulle ja leikkimiselle (vaikkei niiden mustien juttujen näpyttely näytölle lopukaan). Tosin ei siitä rapsuttelusta ole ollut puutetta, Mami silittelee mua unissaan, kun nukun sen päällä. Mutta shhh, ei kerrota sitä Mamille, rapsutuksia ei voi olla koskaan liikaa!

P.S Kirjoittaja: Millaisilta laitteilta lueskelette tätä blogia? Haluaisitteko lisää näitä erittäin isoja kuvia, vai pysytäänkö edelleen niissä vanhoissa suurissa? 

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Kissan ruokinnasta

Tällä kertaa kaipaisin teiltä lukijoilta vinkkejä hyvistä kissanruuista. En siis halua syöttää kissoille kauppojen mössöjä, joissa on liha on korvattu viljalla ja sokerilla, mutta laadukkaan ja terveellisen märkäruuan ruuan pitäisi kuitenkin olla opiskelijan kukkarolle sopivaa. Ongelmaksi on vain muodostunut se, ettei Devi oikeastaan syö kunnolla kuin näitä kauppojen vilja- ja sokeripommeja, kuivamuona ei kelpaa ollenkaan (paitsi Kajsan kiposta sitä voi syödä). Nytkin neiti nirsoillee kaapissa olevien Bozitan hyytelön ja Rindin kanssa, mutta noin joka toinen päivä yhdellä aterialla saatava Kitekat sen sijaan katoaa kiposta heti. Aiemmin  Devi maisteli Animonda Carnya (sekä pentu että adult), mutta sekään kelvannut, eli kyllästymisestäkään ei ole kyse. Kyllähän ruokaa syödään nälän tullessa aina vähän, mutta ei tarpeeksi.

Todellinen lihansyöjä Ähtärissä.

Kajsa on jo puoli vuotta syönyt varsin tyytyväisenä Feline Portan viljatonta kuivamuonaa, joten arvon Valtiattaren ruokinta ei tuota päänvaivaa. Tosin pitäisi kai etsiä runsaasta juomisesta huolimatta jotakin paljon nestettä sisältävää laadukasta märkäruokaa, ettei vain tulisi ongelmia virtsakivien kanssa. Nyt märkäruoka on poistettu ruokavaliosta, koska Kajsa jättää lihat kippoon ja syö pelkät kastikkeet/hyytelöt. Molemmat kissat saavat myös kerran viikossa kananmunan keltuaisen ja toisinaan piimää. Raa'an lihan antamista ainakin kerran viikossa on aina välillä mietitty, mutta kaupassa lihan ostaminen on aina unohtunut. 

Ruokapesulla.

Mitä teidän lukijoiden kissavaltakunnissa siis syödään? Osan tiedänkin harrastavan barffausta, mutta siihen meillä ei ainakaan olla vielä siirtymässä. Lähinnä kaipailisin siis vinkkejä kohtuullisen edullisista (kilohinta alle 9 euroa), mutta viljattomista sekä lisä- ja väriaineettomista märkäruuista, joista nirsommatkin aristokraatit ovat pitäneet. Suuri lihapitoisuus on suurta plussaa, muttei välttämätön, kunhan lihaa on ainakin 40%.  Lihapalat eivät saa kuitenkaan olla kovin suuria, koska murskaamisesta huolimatta ne eivät nirsolle neidille kelpaa. Itse olen katsellut Zooplussan sivuilta Cosmaa, onko kenelläkään siitä kokemuksia? Toki myös vinkit edullisesta kotitekoisesta ruuasta ovat tervetulleita :)

"Hyvä ruoka, parempi mieli."

P.S Jos joku lukija jäi miettimään kantaani markettiruokiin, niin Sofia on (näköjään) kirjoittanut juuri tänään kyseisestä aiheesta, vieläpä vähän pätevämmin perustein. Itseltäni postaus oli jäänyt huomaamatta, kun luotin liikaa sivupalkin blogilistaan...

perjantai 15. marraskuuta 2013

Vessavillityksen uudet tuulet

"Mulla on uus harrastus, joka ei kuitenkaan ole 
hampaiden pesun (ja juoksevan veden) kyttäys, vaikka niin voisi luulla."

Nuorten maailmassa (johon kirjoittaja ei osaa itseään laskea) muotivillitykset tulevat ja menevät, joten asia, joka oli juuri äsken in, saattaa olla seuraavalla viikolla todella out. Näin on käynyt myös Devin ja lattikakaivon kohdalla: kukaan ei enää jaksa välittää tyhmästä kolosta lattiassa, kun on olemassa myös vessanpönttö. Uudet tutkimukset on ulotettu jopa niin pitkälle, että eilen Devi melkein veti vessanpöntön itse huomattuaan, että outo hurina tulee sen jälkeen, kun kaksijalkaiset painavat yläjutussa olevaa nappia. Pelottavan fiksu tyttö.

"Mihinköhän tuolta pääsee?"

Saa nähdä, kuinka kauan tämä villitys kestää. Siihen asti Kattimaniassa otetaan taas käyttöön ensimmäisiltä kuukausilta tuttu käytäntö, eli vessanpöntön kannen sulkeminen. Kenenkään (ei myöskään meidän kaksijalkaisten) ei siis tarvitse olla huolistaan ison pikkukissan turvallisuudesta. 

"No kyllä nää vanhatkin vessajutut on jaksaa vielä vähän kiinnostaa."

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Vastaanottoja ja apulaisia

"No älä nyt tuu häiritsee mua!"

Tänään Kattimania oli harvinaisen pitkään vain kissojen hallinnassa, kun molemmat kaksijalkaiset viettivät koko päivän yliopistolla. Vastaanotto oli sekä epätavallinen että tavallinen: Devi tuli tavalliseen tapaansa vastaan, mutta leikki ettei enää tunne Mamia tai toista kaksijalkaista, Kajsa taas ilmestyi vasta, kun kuuli ruokakupin täyttyvän. Sen sijaan Kajsa toivotti kyllä lämpimästi tervetulleeksi toisen kaksijalkaisen voittokengät (jotka eivät ole talvikengät, taaskaan...). Taisivat siis silti kelvata?


Ai mitä ensimmäisessä kuvassa tapahtuu? No, Devi puolestaan auttoi ystävällisesti myöhemmin Mamia järjestämään uudelleen sikin sokin menneet paperit. Syynä sekasotkulle on siis eräs tuntemattoman kissaneiti, joka pudotetti muutama viikko sitten Mamin koko syyslukukauden opiskelumateriaalit sisältävän kansion hyllyltä lattialle.... Senkin tunnin olisi kyllä voinut viettää paremmin.

"Hei, mitä sä teet meidän työmaalla?"

 "Kukas sä edes olet? Mun pitää suorittaa tarkistus, ole hyvä ja pysy paikoillas."

"Ei Mami mitään hätää, vaikuttaa vaarattomalta. Vahdin kuitenkin tässä vielä hetken, okei?"

Translation: Devi and very dangerous hole punch.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Pitkästä aikaa


Devi: Mami on istunut koko viikon sen oudon vekottimen edessä näpyttelemässä mustia läiskiä valkoiselle pohjalla. Siis niitä yliopastojuttuja, ei mitään blogiin liittyvää. Ja vähän kai tota svenskaakin, mitä se ei ilmeisesti osaa tarpeeksi hyvin. Siksi meidän kuulumiset on jääneet niin kuulumatta.


Mä olenkin päättänyt, etten pidä sen takia enää Mamista. Tai ainakin pidän siitä vähemmän kuin yleensä ja annan toiselle kaksijalkaiselle enemmän huomiota. Toki mun pitää edelleen saada aina välillä huomiota näpyttelyn lomassa, vaikka mami käskisi pois, mutta en esimerkiksi enää nuku sen vieressä öisin. Tosin siihen vaikuttaa sekin, että Kajsa on siirtynyt nukkumaan Mamin päänvieressä sen tyynyllä.


Nyt yliopastojutut kuulemma on kuitenkin hetkeksi vähenemässä, joten Mami lupasi kirjoittaa meistä enemmän. Kunnon juttuja ja tuoreita kuvia siis pitäisi taas tulla tällä viikolla!

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Svenska Dagen

Tämän päivän tekstin tarjoaa toinen kaksijalkainen. Kuvat ovat satunnaisia otoksia viimeiseltä kuukaudelta.

Våran egna hare som har hittat något väldigt intressant.

Kajsa: Här på KattiMania (c) talar vi två språk; svenska och finska. Eller ja, jag och min förste slav talar båda språken, kräket och skrivslaven talar finska och i viss mån svenska. På grund av att idag firas Svenska Dagen har jag bestämt att dagens bloggpost ska vara på svenska och att min förste slav fick skriva den! (Bildtexterna fick han bestämna, dagen till ära.) 

Dess Höga Majestät i sin naturliga form.

I dag har hit kommit en underlig typ och fixat golvlisten vid min matplats, det tog sin lilla tid. Under tiden han var här blev jag instängd med kräket i sovrummet, det tyckte jag inte alls om. Jag fick inte ens tack för att jag vaktade Kattimania då den underliga typen kom hit första gången då ingen av slavarna var hemma. Höh!

Inget nytt här - Devi jagar sin egen svans i bokhyllan.

Så - det var dagens händelser kortfattat. Nu tänker jag äta mat och sen fortsätta sova under sängen i min egen favoritplats.

Intressanta nya lekplatser efter ommöbleringen.

Trevlig Svenska Dagen till alla läsare!

 Käännös: Kattimania orjat ovat jälleen kerran olleet epäkunnioittavia Valtiatarta kohtaan.


tiistai 5. marraskuuta 2013

Tiikerirakkaus

Kattimanian alkuviikko on mennyt hyvin hiljaisissa tunnelmissa - kissat eivät siis ole keksineet mitään materiaalia blogiin. Onneksi varastossa on kuva Devin viikonloppurakkaudesta, sisälle pestäväksi ja varastoitavaksi tuodusta parvekematosta.

"Miksi mun muka pitäis vaihtaa paikkaa? Ja miten sä ees löysit mut?"

Kuvassa esiintyy myös Devin toinen suuri intohimo, viemärikaivo. Pitäisikö olla huolestua siitä, mitä örkkimörkkejä neiti kaivosta odottaa, kun toisinaan saattaa tuijottaa kaivoa hievahtamatta jopa kymmeniä minuutteja?

Translation: Devis dear hiding place

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Uteliaiden haaste


"Miua, kukas tuolla menee?!"

Me täällä Kattimaniassa olemme uteliasta sorttia. Kun se yhdistetään kommenttiin siitä, että myös juttuja "blogin aiheen ulkopuolelta" on kiva kuulla, niin tulokseksi saadaan haaste. Me uteliaat haastamme siis teidät blogia lukevat kissat kertomaan yksitoista kiinnostavaa asiaa (marraskuun ja Halloweenin kunniaksia) palvelijasta/henkilökunnasta/täti-ihmisestä/kaksijalkaisesta/tai kenestä tahansa siellä näppäimistön edessä! Ja jos tilanne on niin hassu, että te kissat ette jaksa/ehdi/osaa vastailla, niin toki kaksijalkaiset lukijat saavat kertoa myös ihan itse itsestään.

"Siis ei voi olla totta, mitä se tuolla tekee?!"

Esimerkkinä me kissat kerromme molemmat viisi asiaa kirjoittajasta. Viimeinen fakta jätetään toiselle kaksijalkaiselle, ihan reiluuden nimissä. Tällä kertaa Devi saa aloittaa.

1. Vaikka Mami onkin vähän erilainen kuin mä (siltä puuttuu mm. häntä, se kävelee takatassuilla ja sen irrotettava turkki on outo), niin se osaa kyllä maukua kuin kissa, monella eri tavalla! Sitä se tekee paljon, silloinkin kun puhuu ton toisen kaksijalkaisen kanssa. Lisäksi Mami sähisee ja murisee tosi pelottavasti, silloin kannattaa kyllä uskoa...

2. Mami ei myöskään syö ollenkaan punasta lihaa, eikä kauheesti siivekkäitäkään, toisin kuin me nelijalkaiset kissat. Kalaa Mami syö joskus, mutta pääasiassa lautasella on ylensä vaan sellaisia kaaviksia, joista mä en tykkää yhtään. Mami rakastaa muuten myös laittaa itselleen kaaviksia monella eri tapaa. Tekee se kyllä toiselle kaksijalkaiselle myös tosi hyväntuoksuisia ruokia lihasta. Enkä mä saa tietenkään maistaa.

3. Mami rakastaa tassunsuojuksia! Niitä sillä on kaappi täynnä, toisen kaksijalkaisen mielestä ihan liikaa.

4. Lisäksi Mami rakastaa kaksijalkaisten kuivamuonaa (sipsejä, kirjoittaja huomauttaa), tai oikeestaan sillä on kuulemma joku addikti niihin, ainakin Kajsa sano niin. En sit tiiä mitä se tarkoittaa, mutta tiedän, että ne on parempia kuin meidän raksut!

5. Mami on myös tosi huolehtiva. Se ei siis ole Mami vain mulle, vaan aika usein se huolehtii myös toisen kaksijalkaisen asioista, esimerkiksi kaaviksien määrästä kipossa tai asioiden hoitamisesta. 

"Vahtikissakyttääjä on täydessä valmiudessa!"

6. Mä taas huomautan heti, että toi kirjoittajaorja ei huolehtimisesta huolimatta oo mikään siivoushullu. Päinvastoin, se aina sotkee meillä, ja mun orja valittaa sille. Kirjoittaja höpöttää jotakin luovasta sekasorrosta, mutta ei sitä kukaan usko. Paitsi ehkä rääpäle, mutta sehän uskoo kaiken. Mutta toisaalta en välitä, kunhan se hoitaa meidän hiekkalaatikon paremmin kuin mun pääorja. 

7. Mä olen kuullut, että kirjoittajaorjaa sanotaan hippifeministihumanistiksi. Kaksi ekaa kuulemma tarkoittaa, että se ei syö lihaa, koska se välittää meistä nelijalkaisista ja meidän ympäristöstä sekä sitä, että kirjoittaja aikoo joskus valmistua maisteriksi sukupuolentutkimuksesta (mitä ikinä se tarkoittaakaan). Viimeinen taas ilmeisesti viittaa Kattimanian valtaviin kirjamääriin, tähän blogaamiseen sekä kai siihen, että se opiskelee tällä hetkellä omaa kieltänsä sekä kirjojen lukemista, vaikken tajua mitä järkeä siinä on. No, ihmiset on kummallisia otuksia.

8. Kirjoittaja ei kyllä ole kissa, vaikka rääpäle niin luulee, mutta kummallisen maukumisen lisäksi sillä on tosi vahva kuudes aisti, ihan kuten meillä kissoillakin tapaa olla. Ehkä kirjoittajaorja onkin ollut edellisessä elämässään kissa, aivan kuten mä olin suuren valtakunnan Kuningatar?

9. Toisaalta kirjoittaja on kyllä allerginen kissoille, joten olisi outoa, jos se olisi joskus ollut allerginen itselleen.

10. Kirjoittajaorjan perheestä sen verran, että meidän Kattimanian perheenjäsenten lisäksi kirjoittajalla on tietty äiti ja sitten kaksi veljeä ja sisko, jotka kaikki on sitä paljon vanhempia. Sen takia kirjoittaja onkin kuuden lapsen täti. Mä oon nähnyt niistä lapsista neljä, tykkäsin vaan kahdesta. Jäljelle jääneet oli liian äänekkäistä ja innokkaita.

 "Nyt siellä on taas meneillään jotakin siistiä!"

11. Toinen kaksijalkainen: kirjoittajalla on myös todella outo huumorintaju, minkä lisäksi se on täysi sekopää. Ei muuta lisättävää ;)

Sellainen kaksijalkainen siis meillä täällä Kattimaniassa. Vastailkaa tekin hyvät kissat ja ihmiset, vaikkemme ketään nimenneet, ja jos olette myös uteliasta sorttia, niin haastelkaa eteenpäinkin! :) Jos olette todella uteliaita, niin me voidaan vastailla myös joskus toisen kaksijalkaisen puolesta, sekin kun täällä aina välillä näkyy.

"Älkää menkö vielä, haluan nähdä enemmän!"

P.S Kyllä, Devi harrastaa joogaamisen lisäksi myös takatassuilla seisomista. Esityksiä on nähty jo ennen Kattimaniaan muuttoa, mutta kuvat ovat olleet harvassa. Otokset syyskuulta ja lokakuun alkupuolelta.

Anna S:lle tervetulotoivotus viralliseksi lukijaksi! :)

Translation: Our little spy.

perjantai 1. marraskuuta 2013

Kattimanian ajassa

"Joogakingi."

Ainakin Naukulassa ja Tuutusen basaarissa on ollut hitusen ongelmia talviaikaan siirtymisen kanssa. Niin on ollut meilläkin, sillä ennen ruoka-ajat ignoorannut Devi on nyt päättänyt, että aamupala pitää saada kahdeksalta. Ja kissanhan mielestä kello on kahdeksan seitsemältä.

"Ah, aurinkoa!"

Joka ikinen aamu tällä viikolla olen siis herännyt ennen seitsemää siihen, kun joku pieni, pehmeä ja kovaäänisesti huriseva on kiivennyt pääni viereen kehräämään ja pussailemaan. Ruokaa ei ole pakko saada heti, sekin riittää, että herään hajamielisesti silittelemään tyynyn päälle tai kainaloon nukahtavaa kissaa. Kajsan mielestä taas - ihme kyllä - nyt ollaan vihdoin oikeassa ajassa, eikä herätellä turhan aikaisin syömään.

"Tappelukaveri on joskus myös kiva unikaveri."

Kuvat eivät liity mitenkään tilanteeseen, mutta niissä Devi demonstroi sitä, miten mukavaa on nukkua, kun kukaan ei häiritse. 

"Sohvanvaltaaja."