Arkipäivähaaste vol. 2

Päivä 2 
(lauantai)

Eilinen oli taas yksi niistä harmaista ja tylsistä päivistä, joina aika tuntuu pysähtyvän - tai ainakin hidastuvan -, kun ulkona hallitsevat  harmaat pilvet (eivät kesäisen valkoiset tai jännittävän tummat). Eilinen oli siis niitä päiviä, joina ei yleensä tapahdu mitään erityistä, ei vaikka asuisi kissataloudessa. Jopa riiviöinti laskee niin alhaiselle tasolle, että toisinaan huomaa miettivänsä, onko talossa kissoja olleenkaan. Tai niin ainakin käy meillä Kattimaniassa; harmaina päivinä molemmat kissat pääasiassa nukkuvat - Kajsa sängyn alla, Devi milloin missäkin. Tarkoitan siis tätä:

"Tässä on hyvä nukkuu. Varsinki ku tiiän, et Mami aiko lähtee tekee ittelleen aamupalaa."

"Tosin kyl lattiallakin voi makoilla."

"Tai sohvalla Mamin sylissä."

"Ai niin, meinasin unohtaa sängyn."

"Alkoko teitäki väsyttää?"

Tosin kun on kyseessä on Devi, niin kyllä harmainakin päivinä pitää ainakin vähän touhuta:

"Mamin tarttee aina laitella kaikkee värejä naamaansa, mä oon nätti näinkin.

Välillä on kuitenkin hyvä pitää seuraa - kattokaas ku mä tiiän, et siellä värijuttuboksissa on myös välillä pumpulipuikkoja!"

"Vaik ois kuinka väsyttävä päivä, niin saalistamist ei pidä unohtaa."

"Ja Iskällekin pitää muistaa antaa pusuja."

"Niin joo, iltapäivällä oli sen verran aurinkoa, et ehdin leikkimään metsäkovista!"

Ai niin, se toinen kissa. Ei syytä huoleen, arvon Valtiatar saapui kyllä alamaistensa pariin ruoka-ajoiksi.