Kissamaista hyväntekeväisyttä

Kirjoittaja: Vihdoin ja viimein ryhdistäytyin ja liittyin Turussa toimivan eläinsuojeluyhdistys Dewin jäseneksi. Liittymiseni innoittamana ajattelin jakaa infoa yhdistyksen toiminnosta myös täällä blogin puolella. Tosin koska olen laiska ja vähän kiireinenkin, tiivistin tähän Dewiltä tulleessä s-postissa olleet tiedot.

***

"Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry perustettiin v. 2001, alun perin nimellä Kodittomat Eläimet Dewi ry. Mielestämme kaikilla eläimillä tulisi olla taustastaan huolimatta oikeus elämään ja lämpimään kotiin ja haluamme antaa aremmillekin mahdollisuuden. Pääasiallisina tavoitteinamme on edistää löytöeläinten asemaa ja uudelleensijoittamista vastuuntunteviin koteihin sekä jakaa tietoa ja kannustaa ihmisiä eläinten hyvinvoinnin ylläpitämiseen sekä vastuunottamiseen niin omien kuin myös muiden eläinten hoidossa. 

Toimintamme pyörii vapaaehtoisvoimin. Jokainen voi halutessaan antaa panokseksi oman aikansa ja työnsä, kukin omien kykyjensä ja voimavarojensa mukaan. Monenlaista tekemistä riittää: 

•Voitko tarjota pysyvän kodin kodittomalle, tai kiinnostaisiko toimiminen sijaiskotina eläimille? Sijaiskodeista on aina huutava pula. 

•Oletko hyvä ideoimaan ja järjestämään tapahtumia tai kätevä käsistäsi? Haluaisitko tulla myyntitiskin taakse tapahtumiimme? Kiinnostaisiko sinua esim. järjestää tai ohjata askarteluiltoja, joissa porukalla tehtäisiin myyntituotteita yhdistyksen tapahtumiin? 

•Dewin jäsenlehteen voi kirjoittaa eläinaiheisia juttuja 

•Mikäli sinulla on auto käytössäsi, voit olla avuksi eläinlääkärireissuilla ja tavarakuljetuksissa 

•Voit jakaa yhdistyksen esitteitä esim. kauppojen ilmoitustauluille. Materiaalia tulostettavaksi löytyy nettisivuiltamme osiosta ’Toiminta’ / ’Materiaalia’ 

•Kaikki uudet ideat varojen hankkimiseksi ovat tervetulleita; erityisesti eläinlääkärimaksuihin uppoaa suuriakin summia. 

•Lisäksi jokainen voi jakaa asiallista informaatiota lähipiirissään ja edistää siten eläinsuojelutyötä! 

Mikäli haluaisit olla aktiivisesti toiminnassamme mukana, ota yhteyttä! Kerromme mielellämme lisää. Yhdistyksen toiminta vaatii – ei ainoastaan varoja - vaan myös asialleen omistautunutta jäsenkuntaa, sillä löytöeläimet kaipaavat hoivaa, terveydenhuoltoa, tilapäisiä koteja – ja vastuuntuntoisia pysyviä koteja. Kerrothan meistä eläinrakkaalle ystävällesi! Tämän voit tehdä ihan kasvotusten tai vaikkapa Facebookissa. 

Otamme myös tavaralahjoituksia vastaan. Tarvetta on esim. kissanhiekkalaatikoille, kuljetusbokseille, eläinruuille ja -lääkkeille, leluille, raapimispuille, askartelutarvikkeille, arpajaispalkinnoille, myyjäis- ja kirpputoritavaroille yms. 

Yhteystiedot:

Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry 

PL 827 

20101 Turku 

sähköposti: info@dewi.info 
http://www.dewi.info/

***

Jos asut Turun seudulla etkä vielä ole mukana Dewin tai jonkun muun eläinsuojeluyhdistuksen toiminnassa, niin ei muuta kuin liittymään/auttamaan! Jäsenmaksu on tänä vuonna 12€ (eli todella vähän!), minkä lisäksi maaliskuun aikana jäseneksi liittyneet saavat ilmaiseksi tämän vuoden kalenterin. Itse aion jäsenmaksun lisäksi tarjota tulevaisuudessa ainakin kuljetusapua (siis Toisen kaksijalkaisen puolesta, minullahan ei korttia ole), osallistua tapahtumiin ja jakaa informaatiota. Mahdollisesti meiltä voisi myös löytyä vielä tämän vuoden aikana koti jollekin onnekkaalle nuorelle poikakissalle...

P.S Devin nimellä ei ole mitään tekemistä yhdistyksen nimen kanssa - tai ainakaan kyse ei ole tietoisesta yhteydestä. :)

Viikonloppuiskä

Devi: Maanantaina tapahtui jotain, mistä me ollaan oltu hiljaa koko viikko: Iskä heräs aamulla toooosi aikaisin, otti tavaransa ja lähti! Eikä se tullut illalla tai ees seuraavana aamuna takas, vaan ilmesty kotiin vasta perjantai-iltana! Mamin mukaan se oli jossain sivarijutussa, mut mä en oikein oo tajunnut miksi sellaseen pitää lähteä. Eikö se vois edelleen vaan opetella juttuja kotona?

Ei mulla tosin mikään kauhee ikävä oo ollut (Kajsa sen sijaan oli vähän alakuloinen eikä oo kauheesti kehrännyt), mutta ei tollanen käy päinsä, että yhtäkkiä vaan kadotaan! Olisin monta kertaa viikon aikana halunnut lähteä ulos etsimään Iskää, mutta Mami ei muka ehtinyt lähteä mun kanssa ulkoilemaan (eikä me kuulemma oltais ees löydetty Iskää tuolta pihalta.) Nyt oon sitten antanut Iskälle hellyyttä koko viikon edestä ja yrittänyt vahtia, ettei se katoa uudestaan - esimerkiksi eilen olin ihan kauhuissani, kun se lähti taas pois eikä tullut moneen tuntiin takasin! Luulin, että se olis taas lähtenyt sinne keskukseen. Mami kertoi, että Iskä lähtee taas huomisiltana pois, koska sen pitää olla siellä koko kuukausi.  Pitää siis olla tarkkana - ei sitä koskaan tiedä, jos se päättäiskin lähteä jo aiemmin.

No on tässä jutussa jotakin kivaakin ollut: sängyssä on öisin paljon tilaa, Mami on leikkinyt mun kanssa normaalia enemmän ja ruokakin saattaa tulla etuajassa, jos Mami ei oo ruoka-aikaan kotona. 

Vierailija!

Devi: Mami on nyt tälleen "vähän" jälkikäteen kirjottelemassa, ku tää juttu tapahtu jo puoltoista viikkoa sitten. Mutta joka tapauksessa: täällä kävi kissavieras! Ja mä sain kunnian kertoo siitä! 

- Hei kuka sä oot? Ollaanko kavereita?

- SHHHRRRRUUU! Mee pois!

Heti kun mä kuulin, et joku maukuu ovella, niin ryntäsin innoissani paikalla katsomaan. Hetken jo ehdin aatella, et mulle oli tuotu kaveri, mut sitten Iskän äiti sano, et se tulikin vaan kylään sen kissan kanssa. Pahinta oli kuitenkin se, että se kissa - Wilma kuulemma - ei tykänny musta yhtään! Sähisi vaan ja irvisteli. Mä sit peräännyin aika nopeesti kattelemaan kauemmas, ku oon tällänen kohtelias kissa. Pidin kuiteskin korvat koko ajan eteenpäin suunnattuna, että se varmasti tietäis mun olevan ihan kiltti.

"Häh? Ei kai tänne oo tulossa toista Rääpälettä?"

Kajsakin kiinnostu siitä tyypistä, muttei kuitenkaan tullut mun tapaan katsomaan ovelle. Tosin heti kun Mami sulki makkarin oven (ettei Wilma pääsis sängyn alle), halus Kajsa tuolta pois.  Kyllä toi vanhuskin tajus, ettei tällästä tilaisuutta pidä jättää väliin.

En mä kyl tiiä oliko tossa Wilmassa mitään näkemistä. Se meinaan kulki vaan sähisemässä ja murisemassa, vaikka kuinka yritin osotella sille olevani kiltti. Ees tunnin jälkeen se ei halunnu tehdä muhun tuttavuutta! Se jopa murisi ihmisille, halus olla vaan oman ihmisensä sylissä. Mun Mami kyllä sano, että Wilma vaan pelkäs meitä, ku oltiin niin isoja, eli se ei ollu ollenkaan aggresiivinen, isotteli vain. En mä sit tiiä, onko sillä mitään väliä, kun mun kaveri se ei kuitenkaan halunnu olla. Vähän myös funtsailin, et ehkä se ei ymmärtänytkään mun maatiaiskieltä, ku kuulemma on tollanen rotukissa?

Tuonne sopisi niiiiiin hyvin kaksi pientä kissa....

No en sit tiiä. Mut mun kiipeilypuusta se kyllä tykkäs! Itse asiassa niin paljon, että mua alko vähän ärsyttää. Loppupuolella päätin sitten sähistä ja murista sille takas, ku alko ottaa niin paljon päähän. Mami vähän yllätty, koska mä oon sähissy täällä Mamin ja Iskän luona vaan kaks kertaa aiemmin, pentuna Kajsalle ja sit vuos sitten ulkona sellaselle Mörölle, mitä Mami ei nähny. Mun oli vaan pakko, ettei toi pentu kuvittelis mun olevan ihan nynny! Sitä paitsi se on MUN kiipeilypuu. Kävin tosin nukkumassa Wilman kuljetuskopassa, aattelin et se sit matkalla vois muistella mua hyvällä.

Kuin kaksi marjaa.

Ai te haluutte tietää mitä Kajsa sano? No sekin oli viileän ystävällinen, meni moikkaamaan nätisti, mutta varotti samalla, ettei sille kannata pomotella (ku Wilma alko murista sille). Sit se murisi toisen kerran vähän myöhemmin, ku Wilma meinas tulla sähisten katsomaan sitä uudestaan. Se oli kyllä aika ymmärretävää - kyllä Kajsa sanois mullekin, jos käyttäytyisin niin huonosti. Jos Wilma ois menny nätisti, niin Kajsa ois varmaan ollu ihan kiltisti. (Mikä ois ollu aika epistä - siis se, että ne kaks ois alkanu kavereiks.)

Kirjoittaja; Sellainen tapaaminen. Treffien tarkoituksena oli selvittää, miten kissat suhtautuisivat toisiinsa, jos Wilma joskus tulisi meille esimerkiksi hoitoon. Devi käyttäytyi oletettavasti (oli innokas ja ystävällinen), mutta Wilman reaktio oli pienoinen yllätys kaikille. Pikku-neiti tuli kyllä itse pois kopasta ja lähti tutkimaan asuntoa, mutta vieraiden (kissojen tai meidän kaksijalkaisten) kanssa Wilma ei halunnut olla tekemisissä. Ei ollut myöskään kiva huomata, kuinka paljon Devi alkoi stressaamaan toisen vihamielisyyttä :( Voi olla, että mennään vielä jossain vaihessa Devin kanssa katsomaan Wilmaa - omassa kodissa voisi olla helpompi tavata uusia kavereita. Saa nähdä.

Asiasta toiseen: on se Wilma vaan niin kaunis!

Kissojen valtakunta

Olohuoneen muutos otettiin kissojen taholla tietenkin ihan eri tavalla vastaan kuin meidän kaksijalkaisten mielissä. Toki kissatkin tykkäsivät, ei siinä mitään, mutta arvostusta saivat vähän eri asiat.

"Hyppäiskö tohon pöydälle vai jatkaisko matkaa kiipeilypuuhun vai jäiskö tähän nukkumaan...."

Esimerkiksi tämä tasohyppelikokonaisuus sai pienen alkuhämmennyksen jälkeen arvosanaksi 10 plussan. Ennen pääsi vain hyppimään kirjahyllystä toiseen, nyt komboon tuli mukaan myös kiipeilypuu. Varsin kätevä paikka seikkailunhaluiselle kissalle.

Kaikkien yllätykseksi myös Kajsa näytti vihreää valoa kiipeilypuun uudelle sijainnille. "Hei, täältähän on varsin kätevä valvoa valtakuntaa ja alamaisia!" Etenkin Deville Kajsan uusi aluvaltaus oli aikamoinen järkytys (kuten instakuvista saattoi päätellä).

"Näkeepä täältä paljon! Mun paikka."

Ei Kajsa tosin itse pääse puuhun kiipeämään, mutta menee sinne erittäin mielellään, jos joku toimii nostokurkena. Alas Arvon Valtiatar sen sijaan pääsee ihan itse jakkaran avulla.

"Kato Orja, kato! Mä oon toooosi pitkä!"

Myös sohva muuttui uuden järjestyksen myötä maailman parhaaksi nukkumapaikaksi. Sohvasta kilpailee siis neljä tyyppiä, kun myös me kaksijalkaiset tahtoisimme viettää siellä aikaamme. Devi onneksi tykkää nukkua sylissäkin, mutta tuolla Kajsalla on kummallinen tapa vallata koko sohva...  

"Do not disturb."

Uutena juttuna olkkariin ilmestyi kissankolo kirjahyllyyn. Tämäkin paikka oli alunperin Devin, mutta lopulta Kajsa valloitti sen itselleen. 

(Kuvan isoksi klikkaavat voivat myös päätellä kirjan sivujen välissä olevasta karvatuposta sen, missä pienempi kuninkaallinen tykkää viettää aikaansa.)

Sitten on tietenkin se jo aiemmin esitelty tunneli ja Devin suursuosikki eli patteri. Toki uudet jutut johtivat siihen, että vanhoja lemppareita piti hylätä - Devi ei esimerkiksi enää nuku kiipeilypuun huipulla olevassa pussissa. 

Mites on kamut, mistä te tykkäisitte erityisen paljon?

Helmikuun Instagram

Oli ihan kokonaan unohtanut kuukauden vaihtumisen, joten kissojen olkkarikierros siirtyy ensi viikon alkuun. Nyt vuorossa viime kuun instakuvat (joita on poikkeuksellisesti vain neljä).

1. Opiskelua Mamin kanssa - sunnuntaina.

2. Kiipeilyä Mamin kanssa.

3. "Mitä ihmettä Kajsa touhuaa?" (Vastaus seuraavassa postauksessa!)

4. Eläinlääkärillä.