Eläinsuojelukeskus Tuulispää

Viime viikon lauantaina Dewin eläinsuojeluyhdistys järjesti talkoohenkisen jäsenmatkan Eläinsuojelukeskus Tuulispäähän. Koska ainejärjestön hallituksessa toimimnen on opettanut, että uudet tyypit ovat aina kaivattuja ja erittäin tervetulleita, päätin lähteä mukaan vaikken tuntenut muita reissuun lähtijöitä. Onneksi uskalsin, sillä päivä oli todella mukana! Paikan päällä kiertelimme tilalla, tutustuimme eläimiin ja keskuksen toimintaan, saimme vegaanista talkooruokaa jälkkärikahveilla ja raivasimme talkootyönä risuja metsästä. Eläimistä ja päivän kulusta kerron lisää viikonlopun aikana, mutta ensin kerron tarkemmin itse Tuulispäästä.

Kuusi teesiä

Oikeus nauttia elämästä

Oikeus lajitoveriin (Devin suosikki)

Oikeus koskemattomuuteen

Oikeus olla yksilö

Oikeus äitiin

Oikeus arvokkaaseen vanhuuteen (Kajsan suosikki)

Teeseistä voi lukea lisää Tuulispään kotisivuilta klikkaamalla otsikkoa.

Somerolla sijaitseva Eläinsuojelukeskus Tuulispää on 2012 perustettu eläinten vanhain- ja turvakodiksi - Tuulispäähän saapuu siis niin iäkkäitä, kotia vailla olevia eläimiä viettämään vanhuudenpäiviään kuin esimerkiksi tehotuotannosta pelastettuja yksilöitä. Tilalla asustaa tällä hetkellä 51 eläintä (hevosia, lehmiä, lampaita, vuohia, villisika, kanoja, sinikettu, kissoja...), mutta uusi eläimiä olisi tarjolla jatkuvasti. Etenkin hevosia, lampaita ja pupuja on usein vailla asuinpaikkaa. Tuulispää myös pyrkii edistämään tietoa eläinsuojelutyöstä, eläinten oloista ja tehotuotannosta.

Tuulispään toiminta perustuu täysin vapaaehtoistyölle - pienikin apua on aina tarpeen. Keskuksen toimintaa voi tukea esimerkiksi lahjoituksin (ruoka, tarvikkeet, raha...), liittymällä jäseneksi ja tarjoamalla omaa osaamistaan (esim. myyntituotteiden valmistamista, graaffista suunnittelua, sähköasentajan taitoja...) tai työvoimaansa yhdistyksen käyttöön. Hommia voi tehdä niin kertaluonteisesti talkootyönä ilman suurempaa erityisosaamista tai aktiivisemmin tilan työntekijänä, jolloin henkilöt perehdytetään tilan toimitapoihin viikonlopukurssin aikana. Tällöin osallistujalta toki luonnollisesti toivotaan jonkinlaista kokemusta eläinten käsittelystä ja maatilatöistä tai vähintäänkin suurta halua oppia nopeasti. Tuulispäässä tarjotaan myös majoitusta ja ruokaa, joten pidempiaikainenkin oleilu on mahdollista - tosin pienikin panos ruokakuluihin tai tarjoiluun lisää eläimiin käytettävissä olevaa rahamäärää. 

Tuulispäässä on myös avoimien ovien päiviä, seuraavaksi ensi kesänä. Silloin paikalle avataan myös vegaaninen kahvila-kioski, josta voi ostaa suolaista ja makeaa välipalaa. Eläinsuojelumuseon avaamistakin Tuulispäässä suunnitellaan. 

Suosittelen lämpimästi kaikille tavalla tai toisella osallistumista ja paikan päällä vierailua, sillä Tuulispäässä on ihana ja rauhallinen tunnelma. Kun eläinten on hyvä olla, vaistoaa sen itsekin. Toisaalta tuli tuolla myös jonkin verran surullinen olo, kun mietti, kuinka moni eläin ei saa eläin yhtä hyvää elämää.

(Olisinpa muuten ottanut järkkärin mukaan! En vain tiennyt kuinka hyvin aikaa kuvailuun olisi.)