"Ala tulla, et sä oo mitään sokeria!"
Täksi päiväksi lupailtiin taas hurjaa jytinää ja välkehdintää, mutta oikeasti tuli vain yksi kaatosadekuuro (miksei muuten tuollaista sanaa oikeasti käytetä?). Devi halusi jälleen ulos sateesta huolimatta, joten päätin lähteä - eikä kissaa haitannut yhtään. Tai haittasi sen verran, että tuli pari terävää "lopeta tää!" -käskyä sekä kova kiire kuusen alle suojaan, mutta sisälle kissalla ei ollut yhtään ikävä. Olen kyllä vakavasti sitä mieltä, ettei kaikki ole Devin päässä ihan kohdillaan...
"Eikä kissatkaan oon. Tosin ei oo kiva olla märkä."
Tai sitten nuo punaiset karvat ovat muisto turkkilaisista sukujuurista. Nehän tykkää vedestä.
VastaaPoistaEhkä :) Tosin siinä tapauksessa tuolla neidillä taitaa olla sukujuuria ympäri maailmaa, Devi on nimittäin myös aikamoinen Ragdoll ;)
PoistaTervetuloa lukijaksi!
Sussa mitää vikaa oo! Mekin oltiin ulkoilemassa kun alkoi sataan. Mut ei se tahtia haitannu, se vaan ripsutteli. Me lenkkeiltiin rauhassa lenkki loppuun, meillä on sellaiset "vettähylkivät" päällysturkit. Vähän kuumat, mutta sateella hyvät :) ~Karkkikaksoset~
VastaaPoistaJee, tekin ootte tajunnu, ettei kissat oo sokeria! Ei ees silloin, vaikka ois makeat nimet :)
PoistaAnna mennä vaan, Devi, ehtii sitä pakkasilla sitten olemaan sisällä. Olet kyllä reipas retkeilijä :-)!
VastaaPoista:)
PoistaNyt sitten ollaan niin sateenraikkaita että!
VastaaPoistaJoo-o, niin mä olin! -Devi-
Poista