Sivut

tiistai 6. elokuuta 2013

Tervetuloa Kattimaniaan!

Kuva täältä

Tasapuolinen tervetulotoivotus Kattimaniaan, olitpa sitten kaksi- tai nelijalkainen tai vaikkapa jalaton lukija!

Tämän blogin sivuilla tulette tapaamaan kaksi ihastuttavaa kissaneitiä -13-vuotiaan Kajsan ja vielä toisaalla asustelevan 3 kuukautisen Devin - ja lukemaan heidän elämästään. Koska tietokonetta ei ole suunniteltu tassukkaille ja koska kissojen elämässä on parempaakin tekemistä kuin kirjottamisen opettelu (kuten esimerkiksi nukkuminen tai seikkaileminen), toimii tekstin ylöskirjaajana toinen Kattimanian orjista. Välillä tämä 22-vuotias, suomen kieltä opiskeleva haamukirjoittajatyttönen päästetään myös kertomaan omista ajatuksistaan, mikäli suuret tähdet haluavat vetäytyä hetkeksi parrasvalojen taakse päiväunille. Hengessä mukana on myös Kattimanian toinen orja ja talouden ainoa miespuolinen jäsen, tietojenkäsittelytiedettä (datavetenskap) opiskeleva suomenruotsalainen. Mutta, kuten sanottu (Kajsa muistuttaa), nämä kaksijalkaiset orjat ovat pelkässä sivuroolissa, joten siirrytään tutustumaan ystäväkirjahaastattelun muodossa paremmin Kattimanian matriarkkaan:

Kajsa


Ikä: Väittävät, että täytän jo 13, mutta todellisuudessa olen ikinuori, jota vieraat luulevat kymmenen vuotta nuoremmaksi. Käyttäydyn rouvamaisella arvokkuudella vain, kun orjat eivät tajua kohdella minua juuri niin kuin haluan.

Rotu: Olen kotikissa, mutta suonissa virtaa norjalaisen metsäkissan veri. Myös ulkomuodoltani muistutan enemmän jykevää norjalaista kuin siroa kotikissaa.

Silmien väri: Vihreä

Turkin väritys ja yksityiskohdat: Musta-valko-ruskea, kuviona epäsäännölliset laikut. Laikuista johtuen toisessa silmässä on musta iho, toisessa vaaleanpunainen. Leuasta löytyy pieni ruskea läikkä, jota miespuolinen orja kutsuu parraksi...

Omistaja: Väittävät, että kuulun Kattimanian miehelle, mutta eihän kissoja omisteta! Todellisuudessa minä omistan niin kirjoittajan kuin tuon nuoren miehen. "Omistajani" on kuitenkin se, jota mielelläni liehittelen, kirjoittajaa taas uskon silloin, kun päätän käyttäytyä heidän toiveidensa mukaisesti ja lopettaa hauskat puuhani (kuten "omistajan" vaatteiden päällä nukkumisen, kovaäänisen maukumalla laulamisen tai vaikkapa latausjohdoilla leikkimisen).

Luonne: Olen älykäs, energinen ja rakastettava juttelija, joka tykkää välillä tehdä pieniä jekkuja orjillensa. Yhtä aikaa lempeä hallitsija ja hurja saalistaja. (Kirjoittaja huomauttaa: siis äänekäs ja liiankin älykäs sekä erittäin vaativa neiti, joka osaa myös osoittaa mieltään ja loukkaantua, jos asiat eivät mene kuten valtiatar haluaa. Leikkisä hulluttelija (=täyskahjo), joka arvostaa hyvää ruokaa ja rauhallisia torkkuhetkiä).

Lempipaikat: Parhaat paikat ovat minulta kiellettyjä, enkä ymmärrä miksi. Jos saisin valita, nukkuisin sängyllä, ruokapöydällä ja tietokonetuolissa juuri silloin, kun joku kaksijalkaisista haluaisi käyttää konetta. Paremman puutteessa tyydyn omaan pehmeään kolooni kirjahyllyn nurkassa, katselupaikkaani pöydän vieressä tai matalaan majaani tv-tason alla. Parvekkeellakin on kiva olla, kunhan ei ole liian kuuma. Sängyn alle ryömin halutessani omaa rauhaa.

Parasta ruokaa: Kyllästyn helposti, joten vaihtelu virkistää. Hyytelöt kelpaavat aina, mutta purkkilihoista en välttämättä tykkää. Tällä hetkellä suuri rakkauteni on viljaton (ja kallis) kuivamuona, jota voisin syödä vaikka kuinka! Herkkuista suosikkejani ovat sipsit (joita en kyllä saa syödä) sekä maustamaton jugurtti - siis pelkkänään, ruuan joukossa se on yök!

Parasta seuraa: Omat tutut perheenjäsenet, vieraisiin suhtaudun varauksella. Seuran tulisi mielellään olla kanssani lattiatasolla, sillä enhän voi muuten tietää, että he oikeasti pitävät seuraa juuri minulle! Silitellä sen sijaan ei välttämättä aina tarvitse, ja syliin en halua missään nimessä (paitsi jos joskus vähän pelottaa).

Miten vietät vapaa-aikaasi? Nukkumalla, leikkimällä tai maukumalla. Toisinaan keksin myös pieniä jekkuja kaksijalkaisten iloksi (eli olen siis pahanteossa, kun en saa tarpeeksi huomiota, kirjoittaja huomauttaa). Aina kun orjani vain jaksavat, lähden mielelläni myös kävelylle valjaiden kanssa.


8 kommenttia:

  1. Tervetuloa Blogistaniaan:) 13 vuotta on jo ihan kunnioitettava ikä. Neiti? Vaiko rouva? Näyttää oikein ihanalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Iän puolesta kyseessä olisi kyllä ehdottomasti rouva, mutta koska käytös on erittäin usein kuin pennulla, kutsutaan kissaa neidiksi :)

      Poista
  2. Kajsa-neidillä on upean intensiivinen väritys vähän kuin Unnan Lyyti-tädillä! Etenkin silmät.. noh, pistävät silmään: Siellä se älyn valo tuikkii ;)

    VastaaPoista
  3. En kestä! Ihania karvaotuksia. <3

    VastaaPoista
  4. Kauniit värit neidillä, olemme ihastuneita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kajsa kiittää entistäkin ylpeämpänä!

      Poista

Kaikki maukaisut ja kommentit - niin pienet kuin suuret - ovat erittäin tervetulleita!